Kuten edellisessä postauksessa kerroinkin, kävin kesällä kissojen kanssa mustikkareissuissa. Ihan vaan lähimetsikössä, pikkuämpärin kanssa :) Kissoillamme laadunvalvonta pelaa kyllä todella hyvin, ja ne tekevät äärimmäisen tasalaatuista tarkkaa työtä! Nimittäin näiden marjareissujemme perusteella voin todeta, että kissan kärsivällisyys marjametsässä on tasan puoli kiloa :) Joka kerta :) Ei sen enempää, eikä vähempää :) Tässä yksi KissaKaramellin puolen kilon mittainen mustikkareissu kuvina:
 |
| Metsään vie mustikkakissan tie.. |
 |
| KissaKaramelli oli niiiiiiiin onnellinen päästessään mamman kanssa metsään, että pitkät tovit se vaan kehräili, kiersi ympäri ja puski mammaa joka puolella. Siinä oli välillä mustikkaämpärikin vaarassa kaatua, niin tarmokkaasti KissaKaramelli näitä rakkaudentunnustuksiaan esitti. |
 |
| Rakkaudentunnossaan kissa päättikin etsiä mammalle ne ihan parhaat mustikkamestat |
 |
| Nuuh nuuh! |
 |
| "Täällä mamma!" |
 |
| "Siis kato kuinka paljon näitä on!" |
 |
| "Eikös olekin hyvä paikka?" |
 |
| "Mä oottelen tässä!." |
 |
| "Mutta ooksää mamma huomannu, että nää on ihan kamalan pahan makuisia ?" |
"Kultaseni älä huoli, sinä saat pitää tonnikalasi, minä hoitelen nämä marjat!"
