Näyttelyyn valmistautumista

Sunnuntaina koittaa Turussa melkoinen koitos, TUROKin kissanäyttely kaikkien kolmen kanssa. Huh! Ehkä eniten hiki tuli kuitenkin kolmen kissan pesemisestä ja KUIVAAMISESTA! Aloitin homman keskiviikkona leikkaamalla kolmikon kynnet. Torstaina pesin Cinnan. Hyvin meni, koko jutussa ei mennyt yhteensä kuin tunti! Cinnalla on pentukarva ja turkin pinta-alakin on 2.5 kiloisella pennulla pienempi, kuin esim 5.2 kiloisella KissaKaramellilla. Cinna oli pesuista kyllä ihmeissään muttei kauhuissaan. Pesun jälkeen Cinna viihtyi tiiviisti sylissä ja kyljessä koko illan, olikohan kissalla vielä vilu, jos turkkiin jäi jotain kosteutta. Mutta ei se siis ainakaan suuttunut mulle :)

Oisin mää voinu ittekki itteni pestä, kun olsit vaa sanonu!

Siperiankissan pesuissa isoin homma on saada kolmikerroksinen turkki ensin kastumaan, sitten vaahdottumaan ja lopuksi vielä huudottua. Käytän pesussa kahta eri tököttiä, ensin laitetaan rasvanpoistajaa, joka huuhdotaan pois, sitten shampoota. Joskus shampoota tarvitaan kaksi kierrosta. Ja taas huuhdotaan. Sitten kissa saa pönöttää paksuissa pyyhkeissä hetken, että suurimmat vedet valuu turkista. Sen jälkeen kuivataan kuivaajalla. Pakko kuivata, muutoin turkki jää kiharalle. Jotkut käyttää näyttelyyn valmistautuessa erilaisia tököttejä turkin pörheyttämiseen. Meilläkin on joku suihke, jonka pitäisi antaa turkille "volyymiä", mutten ole huomannut sillä mitään vaikutusta. Isojen kissojen kohdalla mulla menee yleensä pesuissa ja huuhteluissa reilut puoli tuntia ja kuivaamisessa menee tunnin verran. 

Pesin NeitiCassisen perjantaina. Oli muuten taas edellistä helpompi pesu. Tän helpommaks ei voi mennä, ellei kissa ala itse käymään suihkussa! Ei nimittäin pyrkinyt kertaakaan karkuun pesujen ja huuhteluiden aikana. Kissa napotti paikoillaan ja jopa nosti häntää kun huuhtelin peppua. Yleensä kissa on istunut tiukasti pepun maahan, että pesu ja huuhtelu on ollut suorastaan haastavaa. Myös kuivaus sujui loistavasti. Sain kasvattajalta vinkin heittää pyyhkeenkulma kissan pään suojaksi. Siellä NeitiCassinen olikin rauhassa, kun ei tuullut yhtään nokkaan. Kissa ei pyrkinyt yhtään pakoon eikä pois sylistä. Ehkä katti alkaa jo tottuakin tähän pesupuuhaan....

Nii, kyllä meillä olis omatkin pesulaput, mamma!

KissaKaramellinkin olisi pitänyt päästä pesulle jo perjantaina, että turkki vähän ehtisi asettua. Vaan en jaksanut. Pesu jäi viimeiselle päivälle. Pesut onnistuivat hyvin, muutaman kerran katti naukaisi, ehkä aina kylmästä, kun naukunat osuivat hetkiin, jolloin vaahdotin. Mutta myös KissaKaramelli pysyi kivasti paikallaan, paria poishipsuttelu -yritystä lukuunottamatta. Yhtään singahdus-yritystä ei ollut :)

Sitä paitsi kevät kuivaa minkä mamma kastelee,
tää kuivaus on ihan turhaa hommaa!

Kuivaamisesta KissaKaramelli ei pitänyt! Edelleenkään! Mutta pyyhkeen alle piilotettu pää auttoi tässäkin urakassa. Asennnon vaihdot oli KissaKaramellille hankalimpia; uutta paikkaa kun aloitettiin, piti vähän yrittää rimpuilla. Mutta minulla oli teinipoika pitämässä kuivaajaa, niin sain tukevasti pidettyä kissaa turvallisessa otteessa, ja tämän rauhoittui tajuttuaa, ettei tässä nyt tosiaan puhallusta kummempaa tapahdu. Ainoa ongelma kuivauksessa oikeastaan oli se, että se kesti niin kauan. KissaKaramellin kuivaukseen meni selvästi pidempään, kuin kenenkään muun. Vessakin kävi kuumaksi, kosteaksi ja hikiseksi, pönttökin oli "hikipisaroilla". Kun kissa tuli valmiiksi ja pääsi vapaaksi, kipitti hää soffan alle pesemään itse itsensä "paremmin". Hetken päästä tuli hiemailemaan ja näyttämään aikaansaannoksensa mammalle, "kato ja rapusta, nyt on hyvä". 

Nyt vaan mamma pakkailee tavaransa, ja lähtee aamulla kukonlaulun aikaan kohti Turkua. Perillä pitää olla viimeistään klo 8.00. lähtö on siis viimeistään kuudelta!

Nähdään Turuuuuuus! Ja loput sit taas täällä Blogistaniassa :)

Kutsumattomia vieraita!

Kissa kuumalla katolla? No ainakin oli kuumat tunteet molemmilla puolin kattoa, joskin katto itsessään taisi jäädä viileäksi. Ja siis viileä oli myös vastaanotto vieraalle :)

Ulkoiluhäkin katolle ilmaantui punainen kolli!
Katsojina NeitiCassinen ja KattiKaneli

NeitiCassinen tuijotti hetken,
ja syöksyi saunaan ja luukusta ulos..

Kollipoika lähti lipettimään..

Tai ei ihan ehtinyt kun NeitiC syöksyi tunnelista häkkiin

KissaKaramelli ja KattiKaneli tyytyivät katsojan rooliin

Piiiitkä tuijotuskilpailu!

Seuraavalla videolla ensin piiiiitkä tuijotus :) 

Loppupäässä NeitiC yrittää antaa kynttä mokomalle kollin rentulle:

Lopulta kävin ajamassa kollin pois katolta luuraamasta. Lähti muuten lujaa! Ei ehkä palaa!

NeitiCassinen jatkoi kuitenkin vartiointia koko illan

Ja ajatelkaas, kaikki tämä kesken Master Chef Australian... Hei comeooooon KolliBoy, parhaaseen TV:n katseluaikaan :)

Paluumatka

Pääsiäislomamme lapissa oli lopuillaan. Oli siis kotiinlähdön aika. Koska koko poppoo starttasi samaan aikaan, päästimme autokyytiläiset pitkälle ajolleen, ja otimme taksin möksältä hotelli Levitunturille, josta bussimatka Kolarin rautatieasemalle alkaisi. Ei hassumpaa, saatiin uusi kulkuväline listalle; pirssi!

Linja-autossa on tunnelmaa..
Koko reilun tunnin matkan ajan!

Cinna matkasi vieressäni kantorepussaan.
Bussin lähdettyä liikkeelle, Cinna kääntyi
toisinpäin ja katseli maisemia, kunnes nukahti.

NeitiCassinenkin torkkui koko bussimatkan

KissaKaramelli se vaan leipoi ja leipoi.
Ja kurnutti mammalle. On se onnellinen kissa!
Paitsi silloin kun on pahalla päällä :)

Kolarin asemalla päästiin suoraan junaan ja makuuvaunuumme. Ilta oli vasta aluillaan, joten evästimme ja könötimme vaunussa jutellen ja lueskellen. Kissat testasivat joka sänkyä ja paikkaa. Extralukitsin oven virittämällä "mustekalan" kahvasta naulakkoon, koska muuten NeitiC olisi saanut oven auki kevyellä hypähdyksellä. Samalla "piilotin" ovenkahvan näkyvistä takillani. Onneksi. Neiti nimittäin kävikin ovella nuuskimassa ja tutkimassa tilannetta. Ja käydessämme vessassa Neiti vaani sängyn alta, josko pääsisi livahtamaan käytävälle. Kerran sitten nappasinkin kissan kainalooni ja menin istuksimaan käytävälle. Se tepsi. Käytävällä oli Neidille aivan liian pelottavaa, äänekästä ja vetoista. Sen istuskelun jälkeen Neiti ei enää pyrkinyt käytävälle :)

Junassa piippuhyllyllä KissaKaramelli ja Cinna

"Veljekset Simo ja Anssi" keskipetillä

Tähystämässä, illan pimetessä

Mamma mitä noi tyypit tuolla on?

Iltapesut
NeitiCassisella oli ilmeisesti likaiset korvantaustat :)
KissaKaramelli pesi ne nimittäin h-u-o-l-e-l-l-a

Paluumatkalla märkäruoka, raksut ja vesi maistuivat KissaKaramellille ja Cinnalle. NeitiCassinen tyytyi raksuihin ja veteen. Cinna kävi junassa pissulla (kantokopan pikkuvessassa). Ja sitten asetuttiin nukkumaan. 

KissaKaramellille tuli asiaa keskellä yötä (klo 1.40) ollessamme pysähdyksissä Kokkolan asemalla. Kulki ylös ja alas ja naukui jonkin aikaa. Hetken ehdin olla huolissani, että mikäs sille tuli, mutta pian katti (ja me muut) asettui takaisin nukkumaan. Valtakunnassa ja makuuvaunussa kaikki hyvin! 

Perillä Tampeeen asemalla.
 Enää lyhyt autokyyti kotiin!

Kotona oltiin kuuden aikaan aamulla. Kissat kiersivät pari kunniakierrosta kotona, ja asettuivat maate. Niin menin minäkin vielä hetkeksi... ennenkuin piti nousta ja lähteä töihin!

Mökkiesittely

Me oltiin pääsiäisenä lapissa lomalla. Mamma jo kertoi viime postauksessa, kuinka me oikein matkustettiin junalla ja bussilla, ja vähän autollakin, että päästiin tänne. Kiva mökki oli, oli paljon erilaisia nukkumapaikkoja ja muita kivoja paikkoja. Me esitellään niitä teille vähän. Mutta ennen esittelyjä Eluse äNnälle lämpimät tervetulotoivotukset lukijaksemme!  

No siellä oli ainakin sellainen isoniso yläkerta ja parvi.
Yläkerrassa oli monta makuuhuonetta ja ihania sänkyjä.
Mää testasin ne kaikki!

Sikkohan hyppäs sieltä parvelta alas keittiökaappien päälle

Määkin olisin halunnut sinne, mutta
mamma kielsi hyppäämästä niin
ylhäältäpäin kuin alhaaltakin. 
Kyllä harmitti!

Siellä alakerrassa oli takan vieressä yks tosi kiva koppa, jossa me leikittiin kaikenlaisia väijyleikkejä kaikki kolme, mutta mamma ei saanut kuvaa leikeistä, eikä näköjään kyllä kopastakaan ..

Nii sitte siellä oli kiva tähystelyikkuna,
mistä sai haistella raitista ilmaa.

Sen ikkunan takan oli joku terassi, missä käytiin mamman kaa
valjastelemassa. Näistä rapuista olis päässy pidemmällekin,
muttei mamma lähtenyt. Ihme homma!

Toi pikkutirppa ei onneks päässy meidän kaa terassille asti.
Se vaan haisteli ja uikutti tähystysikkunalla.

Ja olihan siellä kaikenmaailman
tähystely- ja torkkupaikkoja enemmänkin.

Me muutes autettiin joka päivä mammaa huilaamisessa;
kun se tuli ihan väsyneenä sieltä rinteestä takaisin mökkiin

Hei, olin määkin siellä!

Iltaisin katseltiin vähän telkkua

Mulla oli oma TV-tuoli

Kaikille ei riittäny tuoleja...
Onneks oli pehmeet matot!

Jaa yät vai? No mää ainakin nukuin kaikki yöt
mamman ja miespalvelijan jaloissa.
Enimmäkseen miespalvelijan,
 se potkii nääs vähemmän kuin mamma!

Mä löysin sieltä parvelta ihan
täydellisen tuolin, jossa vietin yöni.

Mää nukuin enimmäkseen mamman ja miespalvelijan
makuuhuoneessa olevan kaapin päällä. 

Mä pääsin mamman kaa tuulettamaan petivaatteita.
Ihana päivä oli!

Ai että kuinka aurinko paistoikaan... ja lämmitti niin mukavasti!

Mää jouduin lämmittelemään vaan ikkunalla... 

No sit sen petivaatteiden tuuletuksen jälkeen
mää huomasin, että ne kaikki ihmistyypit
pakkaa kassejaan. Mää menin kiireesti
koppaan valmiiksi! Etteivät vaan unohda mua!

Ja mää menin varmistamaan tilannetta mamman kassin viereen! 

Mää nukuin rauhassa lähtöön asti kaapin päällä. Pyh, ne meitä mitää
unohtais. Mamma mut sieltä sitten nappas, kun lähdön aika tuli.

Näeksää mut kaapin päällä? Mää menin sinne hyppäämällä sängyltä
tolle pikku seinähyllylle. Sitten etutassut noille kiipeilytapeille (joille
joku oli laittanut muovipuseisin roikkumaan)... poinks ponkaisu
takatassuilla  ja mää olin kaapin päällä. Helppoa kuin ... leipominen.
Mutta ei noi kaks muuta onneks osannu! Sain olla täällä ihan rauhassa :)

Siin se sit oli. Pääsiäinen oli ohi, ja oli aika matkustaa kotiin. Siitä lisää seuraavassa postauksessa.. 

Stay tuned :) Ja mukavaa viikkoa kaikille!

Pääsiäistrippi

Hellurei. Blogihiljaisuutemme takana on pikku lomamatka: Hullu kissanainen matkasi pääsiäiseksi yöjunalla Mansesta Kolariin, ja Kolarista bussilla Leville kolmen kissansa kanssa. Lähtö kotoa keskiviikkoiltana noin klo 21, perillä vuokramöksällä torstaina noin klo 11.30.

Tervetuloa lukemaan matkakertomustamme. Tänään postausvuorossa menomatka, seuraavassa möksäeloa ja sitten vielä postailen jotain paluumatkastakin. Kuvat on taattua kännykkälaatua! Saat ne isommaksi klikkaamalla. 

Kaksi kissaa ja mamman reppu kärryssä...

Kolmas kissa mamman selässä, kantorepussa

Asemalta löytyi oikea juna. Junasta oli yksi eläinmakuuvaunu varattuna meille. Vaunuun kipusi kolme ihmistä ja kolme kissaa. Mummu alapetille, kummilapsi keskipetille ja mamma kissoineen yläpetille. Perheen miespalvelija ja teinit matkasivat pohjoisiin autolla kaikkien kassien ja suksien kanssa.

Tää on mun sänky!

Älä yritä, kyllä määkin mahdun tänne!

Juu, ja vielä mamma ja Cinnakin samaan sänkyyn.

Ai mammakin, no me tehdään vähän tilaa..

Kaksi kopassa, yksi kopan kyljessä

Loppujen lopuksi NeitiCassinen nukkui yönsä vuorotellen kummassakin kantokopassa, vaihteli koppaa vähän väliä kävellen tietenkin mamman yli. KissaKaramelli ja KattiKaneli nukkuivat tiiviisti mamman vieressä. Mamma ei mahtunut siis mamman ei tarvinnut edes kylkeänsä kääntää. 

Kantokopissa oli pikkuvessat, joita kukaan kissoista ei matkan aikana käyttänyt. Tarjosin kissoille junassa märkäruokaa, raksuja ja  vettä. Kaikki söivät raksuja ja joivat vettä. KissaKaramelli oli ainoa, jolle maistui märkäruokakin. 

Yhteenvetona matkan sujumisesta: Kissat eivät olleet moksiskaan junassa. Eivät olleet moksiskaan bussikyydistäkään Kolarin rautatieasemalta Levihotellille. Eivätkä olleet moksiskaan autossa Levihotellilta IsoRakkaan (mökille) matkatessa. Kaikki sujui oikein hyvin!