Ajattelin yöllä, että kohta tapahtuu. Katti alkoi nimittäin tapojensa vastaisesti aamuyöllä ulisemaan ja maukumaan ihan mahdottomasti. Kuljeskeli rauhattomana, välillä maukaisi ja kaiveli joka paikkaa. Yritti joka kaappiin ja koloon. Lopulta nappasin katin makuuhuoneeseen, jossa pesäkin on, lukkojen taakse. Kissa yllätti minut rauhoittumalla välittömästi, ja asettui pitkästä aikaa jalkoihini maate. Tätä ei ole tapahtunut koko tiineysaikana. Kissa ei ole tullut sänkyyn lainkaan, mikä onkin ollut ehkä viisasta, koska saatan toki potkia kissaa öisin. Se kun asettuu aina nimenomaan jalkoihin.
Tosiaan yö meni ja kissa nukkui rauhaksiin pitkälle aamupäivään. Mutta koko päivän katti on ollut ihmeellisen rauhaton, ja on maukunut ja kurnuttanut keskimääräistä enemmän. Mutta myös kehrännyt tavanomaista enemmän.
Tänään katti on pitkästä aikaa ensimmäistä kertaa viihtynyt useaan otteeseen myös lempiasennossaan; selällään mun jalkojen päällä rapsutettavana. Tässä asennossa ei kattia juuri ole tänä tiineysaikana saanut viihtymään. Muistan toki omista raskausajoista, että selällään ei masun kanssa voinut olla, kun tuli heti huono olo. Ehkä kissoilla on sama homma. Mutta tosiaan tänään katti on loikoillut rapsutettavana selällään jaloillani, kovaan ääneen kehräten. Aika sopiva tapa viettää sadepäivää =)
Että varsin poikkeuksellinen päivä, erilainen moneen viikkoon. Nyt vuorokausi vaihtui juuri, jatketaan jännittämistä, koska pennut pääsevät ulos suureen maailmaan...
 |
| Rapsuta rapsuta, kainalosta kans pliiiiiiiis! |
 |
| Tykkään! |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos, kiva kun kommentoit