Pentu-uutisia jälleen

 

Hilla ja Zorro treffasivat tammikuun lopulla, ja jos kaikki menee hyvin, meille syntyy pikkukarvapalloja pääsiäisen tienoolla. Molemmat vanhemmat on terveystestattuja ja erittäin hyväluonteisia kissoja, jotka asuvat normaaleissa kotiolosuhteissa, sijoituskodeissa. Pennut tulevat syntymään Tampereen Villilään.

Olen todella innoissani tästä kaksikosta, molemmat ovat niin ihania kissoja, että odotan heidän rakkaudenhedelmiltään paljon! Ja jos tässä todella käy niin onnellisesti, että saamme näille ihanille kissoille jälkipolvea, niin etsimme  ensisijaisesti sijoituskotia jalostukseen jäävälle/jääville pennuille, sekä näyttelyistä kiinnostuneita /innostuvia koteja. Lemmikkikoteja etsitään vasta näiden edellämainittujen jälkeen. 

Mikäli olet kiinnostunut pennuistamme, luethan tämän. Siperiankissoja syntyy kysyntää vähemmän, ja meidänkin pennuille on usein odottajia ja on jo saatettu sopia joitain kotiehdokkaita, vaikken varsinaisia varauksia koskaan etukäteen otakaan. Ja etukäteisvarauksia en ota siksi, että en voi luvata yhtään pentua, ennenkuin ne ovat syntyneet ja nähdään että ovat terveitä ja kaikin puolin kunnossa.

Zorro ihastui heti ensikohtaamisessa
Hilla vasta yön pimeinä tunteina 💕

Minkävärisiä pennuista voi tulla:

Mustasavu bicolor -isän (musta + kuvioton + hopeainhibiittori + valkolaikku) ja kilpikonnaemon (kuviollinen musta + punainen) yhdistelmästä voi tulla väreiltään hyvin monipuolinen pentue. 

Hilla kantaa kuviottomuutta, joten pennut tulevat olemaan joko kuviollisia tai kuviottomia. Tai mitä luultavimmin molempia. Ja koska Zorro on bicolor (valkoisella), tulee osa, arviolta suunnilleen puolet pennuista olemaan valkolaikkuisia. Ja koska Zorro on savu ja Elle kuviollinen joka kantaa kuviottomuutta, voi osa pennuista olla hopeisia tai savun värisiä. Hilla kantaa diluutiota, mutta koska Zorro ei kanna, niin "vaalennusvärejä" (sininen tai creme) ei ole luvassa. 

Perusvärit määräytyvät sukupuolisidonnaisesti, niinpä pentujen mahdolliset värit ovat:

Naaraspennut: Naaraat perivät väriä kummaltakin vanhemmalta:

• Ruskeatabby tai musta kuvioton, valkoisella tai ilman
• Hopeatabby tai savu, valkoisella tai ilman
• Kilpikonnatabby tai kuvioton kilpikonna, valkoisella tai ilman
• Hopeakilpikonnatabby tai hopeakilpikonna, valkoisella tai ilman

Urospennut: Urokset perivät värinsä vain emoltaan: 

• Ruskeatabby tai musta kuvioton, valkoisella tai ilman
• Hopeatabby tai savu valkoisella tai ilman
• Punatabby, tai punainen kuvioton, valkoisella tai ilman
• Punahopeatabby tai punahopea, valkoisella tai ilman

Lyhyesti sanottuna pentueessa tulee olemaan kuviottomia ja/tai kuviollisia pentuja, ja ne voivat olla ruskeita, mustia, punaisia, hopeisia, savuja, kilpikonna- tai hopeakilpikonnavärisiä, joilla voi olla myös valkoista tai sitten ei.

Elle ja Zorro saivat pentuja

Meille syntyi maanantaina 5 ihanaa pikkupentua 💛 Ellen synnytys käynnistyi lauantaina. Elle alkoi olla alkuillasta levoton ja seurankipeä. Niinpä pakkasin tavarani ja lähdin kohti sijoituskotia, koska olen aina kissalamme pentujen synnytyksessä mukana. Synnytyksessä tarvittavat tarvikkeet olivatkin jo Ellen kotona, mutta otin omat "yöpymistarvikkeeni". Näissä hommissa yleensä menee tovi.

Synnytys ei kuitenkaan edennyt "oppikirjan" mukaan, ja jouduimme sunnuntai-iltana lähtemään eläinlääkäriin hakemaan synnytysapua. Elle sai lopulta maanantain puolella, sektiolla 5 ihanaa pentua, kolme kilpparia valkoisella ja kaksi ruskea-valkoista (joista toinen saattaa olla hopeatabby-valkoisella). Alustavan arvion mukaan kolme tyttöä (kilpparit) ja kaksi poikaa. Mutta tämä voi vielä muuttua päivien myötä.

FI*JustKittying F-pentue

Nyt pari viikkoa eletään antamalla mahdollisimman täydellinen pesärauha. Pennut ovat emon kanssa pentupesässä, niitä vain punnitaan pari kertaa päivässä. Ja tarkistetaan navat ja Ellen haava ja nisät. Muuten annetaan Ellelle toipumisrauha ja pennuille kasvurauha❤️

Pentu-uutisia

Elle ja Zorro treffasivat joulukuun puolivälissä, ja jos kaikki menee hyvin, meille syntyy pikkukarvapalloja helmikuun puolivälissä. Molemmat vanhemmat on terveystestattuja ja erittäin hyväluonteisia kissoja, jotka asuvat normaaleissa kotiolosuhteissa, sijoituskodeissa. Pennut tulevat syntymään Vesilahdelle.

Tutustumista hajujen kautta, toistensa bokseista

Jos tässä todella käy niin onnellisesti, että saamme näille ihanille kissoille jälkipolvea, niin etsimme  ensisijaisesti sijoituskotia jalostukseen jäävälle/jääville pennuille, sekä näyttelyistä kiinnostuneita /innostuvia koteja. Lemmikkikoteja etsitään vasta näiden edellämainittujen jälkeen. 

Mikäli olet kiinnostunut pennuistamme, luethan tämän. Siperiankissoja syntyy kysyntää vähemmän, ja meidänkin pennuille on usein odottajia ja on jo saatettu sopia joitain kotiehdokkaita, vaikken varsinaisia varauksia koskaan etukäteen otakaan. Ja etukäteisvarauksia en ota siksi, että en voi luvata yhtään pentua, ennenkuin ne ovat syntyneet ja nähdään että ovat terveitä ja kaikin puolin kunnossa.

Minkävärisiä pennuista voi tulla:

Mustasavu bicolor -isän (musta + kuvioton + hopeainhibiittori + valkolaikku) ja kilpikonnaemon (kuviollinen musta + punainen) yhdistelmästä voi tulla väreiltään hyvin monipuolinen pentue. 

Elle ei kanna kuviottomuutta, joten kaikki pennut tulevat olemaan kuviollisia, ei siis lainkaan yksivärisiä. Ja koska Zorro on bicolor (valkoisella), tulee osa, arviolta suunnilleen puolet pennuista olemaan valkolaikkuisia. Ja koska Zorro on savu ja Elle kuviollinen, voi osa pennuista olla hopeisia (savusta syntyvä kuviollisten väri). Kumpikaan kissoista ei kanna diluutiota, eli "vaalennusvärejä" (sininen tai creme) ei ole luvassa. Perusvärit määräytyvät sukupuolisidonnaisesti, niinpä mahdolliset värit ovat:

Naaraspennut: Naaraat perivät väriä kummaltakin vanhemmalta:

• Ruskeatabby valkoisella tai ilman
• Hopeatabby valkoisella tai ilman
• Kilpikonnatabby  valkoisella tai ilman
• Hopeakilpikonnatabby valkoisella tai ilman

Urospennut: Urokset perivät värinsä vain emoltaan: 

• Ruskeatabby valkoisella tai ilman
• Hopeatabby valkoisella tai ilman
• Punainen valkoisella tai ilman
• Punahopea valkoisella tai ilman

Lyhyesti sanottuna pentueessa tulee olemaan vain kuviollisia pentuja, ja ne voivat olla ruskeita, punaisia, hopeisia, kilpikonna- tai hopeakilpikonnavärisiä, joilla voi olla myös valkoista tai sitten ei.

ByeBye 2025

On aika vuosikoosteellemme - missä kissalamme onnistui ja missä olisi parannettavaa. Vuosi 2025 on ollut täynnä upeita hetkiä, joitain suuria pettymyksiä sekä arvokasta oppia, jotka siirretään mukanamme tuleviin vuosiin. 

FI*JustKittying siperiankissat

✨ *Missä onnistuimme*

E-pentue. Tammikuussa syntynyt, Hallan toinen pentue oli aivan upea🥰. Sekä luonteet että ulkonäkö just niinkuin pitää! Täyttä kultaa. Olen niin kiitollinen sijoituskodin Pekalle ja Merjalle sekä tytöille sitoutumisesta tämän pentueen hoitoon, vaikka koko poppoo (minut mukaan lukien) joutui tekemään erinäisiä toimenpiteitä ja uhrauksia perheen äidin allergisoitumisen vuoksi. Tilanne oli erittäin stressaava ja jätti eittämättä jälkensä kaikille osapuolille. Mutta pentue on upea, perhe palasi normiarkeen ja allergiakin ehkä vielä ajan kanssa talttuu, toivottavasti. 

Bella. Heinäkuussa kävin ostamassa Puolasta "toisen linjan" jalostukseen kissalaamme. Bella (Zoana Duma Cara*PL) oli upea valinta. Kiitos Karolinalle Bellasta, joka on sujahtanut meille paremmin kuin kala veteen! Vaikka en osannutkaan lukea sukutauluja ehkä niin hyvin kuin luulin, olen superiloinen Bellasta. Parempaa luonnetta ei voisi edes toivoa ja Bella on nimensä veroinen, todella kaunis. Nyt peukut pystyyn, että saadaan vuoden ensimmäisellä kolmanneksella puhtaat paperit terveystutkimuksista ja päästään suunnittelemaan Bellalle treffejä! Mulla olis parikin upeaa hottista mielessä, joista Bella voi tykätä 😚.

Zorro. Vuonna 2024 Ruotsista hankittu kollipoika on osoittautunut todella upeaksi, eikä vähiten luonteeltaan. Zorrolle (SE*Voyakas Enisei) on siunaantunut jo yksi ihana pentuekin ja toiveissa on vielä muutama. Eli Zorro kuuluu ehdottomasti vuoden 2025 suuriin onnistumisiin. Toivottavasti myös vuoden 2026 😊.

Kissojemme näyttelymenestys: 

• Kissalamme kantaemo Cinna (FI*Amurin Tirsa) valmistui Supreme Premioriksi jääden samalla eläkkeelle näyttelyhommista. Alkuvuodesta 2025 Cinnaa juhlittiin Suomen siperiankissat ry:n vuoden 2024 Kastraattinaaraana 🥰. PIROKin tilastoissa Cinna ylsi sijalle 3 ja Suomen Kissaliiton tilastoissa Cinna oli vuonna 2024 kakkoskategorian kastraattinaaraista sijalla 11 💖. 
• Halla (A-pentueen FI*JustKittying Dancing Queen) palasi loppuvuodesta vauvalomaltaan näyttelyareenoille ja kerää hienosti sertejä siihen viimeiseen, korkeimpaan titteliin 😍. Halla oli kolmannella sijalla Suomen siperinkissat ry:n aikuisissa naaraissa vuonna 2024.
• B-pentueesta kolme sisarusta jatkoivat upeasti näyttelyuraansa: 
• Lemmy (FI*JustKittying Revolution) palasi näyttelyihin kastraattina ja valmistui Premioriksi ollen myös kertaalleen värin paras, ja mun korvat kuumottavat vieläkin siitä upeasta palautteesta, mitä Lemmy on saanut. Lemmy oli hopealla, eli kakkosena Suomen siperiankissat ry:n vuoden 2024 aikuisissa uroksissa 🥰.
• Sisarensa Queeni (FI*JustKittying Her Majesty) valmistui International Premioriksi ja jatkaa seuraavan tittelin metsästystä. Queeni oli kolmannella sijalla Suomen siperinkissat ry:n kastraattinaaraissa vuonna 2024. Ja RUROKin paras kastraattinaaras 2024.
• Ja Elle (FI*JustKittying Eleanor Rigby) valmistui sekä Championiksi että International Championiksi, ollen kertaalleen tuomarin paras. 
• Ellen super'ihana tytär Hilla (D-pentueen FI*JustKittying Lady Luck)  valmistui Junior Championiksi, Championiksi sekä International Championiksi, ollen 5 kertaa värin paras ja neljä kertaa tuomarin paras. Hilla oli kolmannella sijalla Suomen siperinkissat ry:n nuorissa vuonna 2024.
• Ihana kollipoikamme Pumba (E-pentueen FI*JustKittying Boogie Wonderland) valmistui Kitten Championiksi sekä Junior Championiksi, ollen kertaalleen värin paras ja kaksi kertaa tuomarin paras. 
• Ja  Bella (Zoana DumaCara*PL) teki näyttelydebyyttinsä, saaden pari sertiä ja valtavasti kehuja. 
• Myös Zorro (SE*Voyakas Enisei) kävi alkuvuodesta, junnuiässä, piipahtamassa PIROKin näyttelyssä saaden hurjan upeat arvostelut, vaikka hävisikin junnusertin kilpailijalle. Zorro jäi siitä pitkälle näyttelytauolle, tärkeisiin kollin hommiin ja palaa näyttelyareenalle vasta kun pääsee lomille kollin tehtävistään.

Erityiset kiitokset Pekka, Tuija, Katja, Nina ja Hanna, Ulla ja Olli, että ootte käyneet näyttelyissä 🥰. 

Minä ja Cinna
Kuva: Nina

Sijoituskodit: Tämä alku on suoraan viime vuodelta, mutta niin tärkeä osa kissalamme toimintaa, että nostan sen edelleen ja uudelleen esiin: Jalostuskissojemme sijoituskotien sitoutuminen: Sekä Hallan että Ellen sijoituskodit halusivat jatkaa yhteistyötä toisen pentueen verran – mikä on kyllä todella suuri luottamuksen osoitus! Kiitos Pekka ja Merja vielä kerran E-pentueesta sekä Nina ja Hanna, kyllä se seuraava pentue sieltä vielä tulee ❤️. Myös Hillan sijoituskoti on todellinen aarre, kiitos Milka-Riikka ja Jari ❤️. Tänä vuonna 2026 toivottavasti pääsemme jo nauttimaan yhteistyön hedelmistä, pikku karvapalloista. Ja Hansu ja Jake - ootte korvaamattomia, kiitos kaikesta rakkaudesta, mitä kollipoikamme Zorro teillä saa ❤️. Ja kollimatkansa alussa Pumban kanssa, Ulla, Olli ja Karkki ootte ihania, olen niin kiitollinen teistä, myös Siirille❤️.

Hilla
FI*JustKittying Lady Luck

Yhteistyö toisten kissaloiden kanssa: Kiitos FI*Punakoivun ja FI*Catillus  -kissaloille ystävyydestä ja hyvästä yhteistyöstä myös vuonna 2025 ❤️. Kiitos FI*Jylhäkallion kaikesta, viikoittaisesta taustatuesta ja ystävyydestä, tänäkin vuonna. Kiitos myös teille kaikille muille kasvattajille ja kissaihmisille, jotka olette jakaneet hetkiä ja asioita, tukeneet, kannustaneet ja opettaneet ihan konkreettisestikin.

Yhteisön tuki: Teidän, meidän seuraajiemme kanssa olemme jakaneet yhdessä unohtumattomia hetkiä, inspiraatiota ja iloa. Lyhyesti sanottuna kaikki kissalamme tapahtumat!

💭 *Missä ei oltu niin onnekkaita*

Emolinjan katkeaminen: Suuri suru siitä, ettei E-pentueesta jäänyt tyttöä jalostukseen. Tärkeä emolinja Cinna - Halla jää nyt Ellen ja Hillan varaan, vaikka olin niiiin toivonut näistä toista linjaa kasvatukseen.

• Maailman ihanimmalta Fantsulta (FI*JustKittying Fantasy) paljastui purentavika, joka on nyt ajan mittaan onneksi lievittynyt, eikä Fantsulta jouduttu poistamaan alakulmureista kuin maitohammas-versiot. Ja toistaiseksi todellakin näyttää siltä, että Fantsu saa pitää kaikki pysyvät hampaansa! Se on juhlan paikka, mutta purentavian vuoksi Fantsu jäi pois jalostusohjelmastani, ja Fantsu on jo sterkattu. Kiitos Taru ja Aleksi kaikesta, te ootte just paras koti Fantsulle, kissa suorastaan kukoistaa teillä  ❤️.
• Upea Elvi (FI*JustKittying Milky Way) lähti sterkkaamattomana lemmikiksi ihanaan kotiin, ja olimme sopineet olevamme tiiviisti yhteydessä, jotta kissa voisi käydä meillä tutustumassa muihin kissoihimme ja minuun kunnolla. Että josko alkuvuodesta 2026 päätyisimme yhdessä tekemään Elvistä emon JustKittying -pentueelle. Tämä jäi kuitenkin toteutumatta omien kiireitteni vuoksi. Suureksi pettymyksekseni en kyennyt ylläpitämään suhdetta Elviin. Sitten mutkistin kuvioita vielä hankkimalla Bellan. Niinpä Elvin pennut eivät tuntuneetkaan "niin hyvältä kuviolta" Elvin omistajan eikä minunkaan mielestä. Vaikka yhteinen päätös Elvin sterkkaamisesta jouluviikolla iski kuin tikari, oli se Elville ja Emilialle maailman paras ja ainoa oikea ratkaisu ❤️. Käytännön kannalta myös minulle, mutta tuo upean emolinjan menetys sattuu kasvattaja-minääni lujaa.
• E-pentueesta jäi kuitenkin maailman paras Pumba ❤️(FI*JustKittying Boogie Wonderland). Meillä on todella suuret odotukset ja toiveet sille, että Pumba saa alkuvuodesta puhtaat paperit terveystesteistä ja saadaan Pumballe jälkeläisiä niin omaan, kuin muihinkin kissaloihin. 

Pumba
FI*JustKittying Boogie Wonderland

Kasvattajan kärsivällisyyteni on joutunut koitokselle myös kasvatussuunnitelmien "viiveiden vuoksi". Miten sen nyt sanoisi.. Luontoäiti on parhaansa mukaan kouluttanut minua, hätähousua. Suunnittelimme niin kovasti paria pentuetta syntyväksi loppuvuoteen, mutta tytöt ovat antaneet odottaa kiimojaan, ja mun "täsmäsuunnitelmat" eivät ole toteutuneet. Sellaista kasvattajan elämä on, pitää vaan malttaa, vaikka on kuinka kova pentukuume. Nyt näkyvissä pientä valoa pentutunnelin päässä, mutta niin hentoista hehkua, ettei siitä hiiskuta vielä sen enempää. Parin viikon päästä toivottavasti meillä olis jotain kerrottavaa!

Tämä ei nyt varsinaisesti liity kissalamme toimintaan, mutta omassa sydämessä pieni pala särkyi saamastamme suru-uutisesta. Kaikki meille syntyneet kissat ovat olleet tärkeä pala elämäämme sen ajan, mitä kukin on meidän kanssa elänyt. Ja maaliskuussa 2025 lähti meillä sijoituskotina syntyneistä pennuista ensimmäinen sateenkaarisilloille 😢💔. Heinäkuussa 2013 syntynyt Karamellin pentu Mosse (FI*Amurin Lais) menehtyi kasvainsairauteen. Mosse asui Helsingissä veljensä Luigin (Amurin Laaban) kanssa. Olen nähnyt veljekset viimeksi pentuina kissanäyttelyssä, mutta omistajansa Jesse on aina ajoittain lähetetellyt kuulumisia, myös tuon suru-uutisen. Osanottoni Jesselle vielä tätäkin kautta!

💭 *Missä on parannettavaa*

Olen aina ollut tosi iloinen pentujen löytäessä hyvät kodit. Ja omasta mielestäni kaikki ovatkin saaneet aina erittäin hyvät kodit. Mutta silti erinäisistä syistä johtuen kaksikin A-pentueemme kissoista on joutunut vaihtamaan kotia vuonna 2025. Tämä uutinen onkin vaikea sijoittaa minkään otsikon alle, koska eihän se ideaalia ole, että kissa joutuu kotia vaihtamaan, mutta joskus elämä on, ja luontoäiti heittää hallitsemattomia kierrepalloja. Mutta se hyvä uutinen on, että niistä kierrepaloista ja osumista huolimatta kummallakin kissalla on kaikki hyvin, paremmin kuin voisi toivoakaan. Eli kumpikin: Pomo (FI*JustKittying Fernando) ja Vinski (FI*JustKittying Voulez-Vous) ovat saaneet uudet ihanat kodit, kiitos siitä Eero, Jari ja Pia ❤️

Some: Viime vuonna kirjoittelin tähän että: 

Some - tarinoiden eheys ja jatkuvuus: Haluaisin yhdistää postaukset paremmin "suurempaan tarinaan" ja tuoda enemmän arkisia ja seikkailullisia hetkiä esille, erityisesti videoiden muodossa. 

Tässä ei ole kyllä juurikaan edistytty.  Somemme on sitä, mitä sattuu tulemaan 😉. No, joulukalenteriin olin hirmu tyytyväinen, se oli viimein kokonainen seikkailu. Vielä kun saisi juonen ja toteutuksen myös yleisölle kiinnostavaksi 😁. Vuoden kohokohta somen suhteen: parasta antia oli, että sijoituskodissa tehtiin live-videoita e-pentueesta. Siitä olen ihan super iloinen, kiitos Pekka ❤️.

Psst. Tänään on muuten julkaistu uusin postaus Instassa: Reels - muistoja vuodesta 2025.

Katseet eteenpäin, innolla odotetaan mitä vuosi 2026 tuo tullessaan!

Photo: Tuomas Pennanen

❤️ Iso kiitos teille kaikille teille,
että olette olleet osa meidän tarinaa,
joko kissojen kanssa tai "ruudun toisella puolen".

Olettehan mukana myös ensi vuonna?❤️

JustKittying Joulukalenteri

Seurasitko tänä vuonna meidän some-joulukalenteria? Luukut saivat katseluita ihan kivasti, mutta taisi olla tylsä tarina, kunnei kenenkään kielenkannat irronneet kommentointiin 😁. Mulla itsellä oli kivaa sitä tehdessä, ja ajattelin kertoa vähän, mistä se idea lähti ja mikä tarinaa oikein kuljetti. 

Tuliketun jäljillä

Miten suomalaisesta metsätarinasta syntyi joulukalenteri

Joulukuu on täynnä ääntä ja vauhtia: Tarjouksia, listoja, muistutuksia ja kiirettä. Halusinkin tehdä jotain ihan vastakkaista. Some on täynnä kaikenlaista "kissasisältöä" ja erilaisia besserwissereitä, enkä missään tapauksessa halunnut joulukalenterin syntyvän kissoihin liittyvistä ohjeista, vaan kuuntelusta. Se ei pyrkinyt opettamaan, myymään eikä selittämään. Se pyrki viipyilemään. Antamaan tilaa. Luottamaan siihen, että hiljaisellakin tarinalla on vielä arvo.

Kaiken ytimessä oli vanha suomalainen kansantaru tuliketusta. Kettu, joka juostessaan pimeässä hangessa huiskaisee häntäänsä niin, että kipinät sinkoavat taivaalle ja muuttuvat revontuliksi. Tarina liikkeestä, joka synnyttää valoa. Ei tarkoituksella, vaan olemalla totta omalle rytmilleen. Se tuntui oikealta selkärangalta joulukalenterille, jossa kulkijoina ovat kissat.

Miksi tarina, ei teema

Enkä halunnut kahtakymmentäneljää irrallista luukkua. Halusin yhden säikeen, joka kulkee läpi koko pitkän pimeän joulukuun. Toki tarinaa suunnitellessani luulin joulukuussa meillä olevan lunta maassa, vasta marraskuun lopulla lumen sulamisen jälkeen muodostui totuus pimeääkin pimeästä lumettomasta metsästä, ja kuvaussuunnitelmaa piti muuttaa jonkin verran. 

Kissat elävät jo valmiiksi myytin ja arjen rajalla. Ne näkevät ennen kuin ymmärtävät. Ne pysähtyvät, kun me kiirehdimme. Siksi Cinna, Bella, Pörrö ja Cassia eivät olleet tarinan sankareita vaan havainnoijia. He eivät suorittaneet tehtävää, vaan seurasivat jälkiä, joiden merkitystä ei voinut vielä tietää. Jokainen luukku oli vain katkelma: valonvälke, karvasäie, katoavat jäljet, päätös jota ei lausuttu ääneen. Tämä oli tietoinen valinta. Olin ja olen tässä asiassa vahvasti sitä mieltä, että kaikkea ei tarvitse selittää heti. Ei varsinkaan jouluna.

Valo kielenä

Valo ei ollut tässä kalenterissa koriste. Se oli tarinan kieli. Valo, joka näkyy vain silloin kun joku pysähtyy katsomaan. Kipinä, joka ei kiirehdi. Kide, joka ei johdata eteenpäin, vaan muistaa tien kotiin. Tulikettu ei ollut opas perinteisessä mielessä. Se ei käskenyt, se vastaili silloin kun joku oli valmis kuulemaan. Joskus se ilmestyi vasta, kun kissat olivat jo tehneet päätöksen. Joskus vasta, kun he lakkasivat etsimästä. Tämä kaikki oli koko tarinan ydin. Useimmat joulutarinat rakentuvat tekemiselle: enemmän, pidemmälle, nopeammin. Tämä tarina kulki toista reittiä ja uskalsi väittää, ettei valo tottele kiirettä. Se asettuu aikaan ja paikkaan omilla ehdoillaan, ei sattumalta, vaan siksi että joku oli lopulta siinä missä piti olla.

Metsästä kotiin

Puolivälissä tarina kääntyi. Metsä päästi kissat menemään.  Kotitalomme alkoi kuunnella. Tämä oli minulle tärkeää. Seikkailu ilman paluuta ei voi olla kokonainen. Eikä koti ei ole taian vastakohta. Se on paikka, johon taika asettuu. Koristeita ei lisätty, ne ikäänkuin löydettiin uudelleen. Käpy. Lyhty. Kide. Valot. Esineet, jotka tuntuivat palaavan omille paikoilleen, kuin joulukuu itse muistaisi järjestyksensä. Kissat eivät koristelleet taloa. Ne palauttivat sen.

Loppu, joka oli koko ajan olemassa

Usein joulukalentereissa viimeinen luukku on perinteisesti joulukuusi, tai joulupukki. Niinpä meidänkään joulukalenterin viimeinen luukku ei varmaan ollut yllätys: kuusi täysissä valoissa. Ei siksi, että jotain olisi saavutettu, vaan siksi, että se tuliketun kipinä löysi paikkansa. Siinä oli koko kalenterin hiljainen ydin. Joulu, kuten valo, ei tarvitse pakottamista. Joulu ja joulutunnelma saapuu sydämiin, kun sille antaa tilaa. Tarinassa tulikettu kumartaa ja katoaa, koska sen ei koskaan ollut tarkoitus jäädä. Jotkut lahjat ovat arvokkaita juuri siksi, ettei niitä voi omistaa. Siksi tämä tarina syntyi kissojen kautta. Kissat ymmärtävät kulkemisen ja pysähtymisen eron. Ja ehkä juuri siksi ne muistuttavat meitä siitä, ettei mikään elävä, eikä mikään merkityksellinen, ole koskaan täysin omistettavissa.🦊✨

Mulla oli tarina ja luukut selkeänä päässäni ja kirjoitettuna. Sitten vain kuvasin, mitä sattui tulemaan. Luukkujen lopullinen sisältö muotoutui siitä, mikä oli päivän sää ja mitä sain kissojen kanssa aikaiseksi. Joskus piti vähän muuttaa suunnitelmaa ja koko ajan yritin miettiä, eteneekö tarina loogisesti, sopiiko palat ollenkaan yhteen. 

Ja mitä ne kysymykset sitten olivat? Niihin ei tullut koskaan vastausta. Niissä oli taustaideana 80-luvun jenkkisarja Kupla sekä suomalainen kulttisarja, The Joulukalenteri. Halusin kysymyksiä, joilla ei ole välttämättä päätä eikä häntää, eikä ne ainakaan saa vastauksia mistään luukusta.

Ja niin joo! Varsinainen Tulikettu-tarina alkaa vasta kakkosluukusta... koska olin unohtanut 😅 julkaista ajoissa joulukalenteria mainostavan Reelssin Hillasta syömässä koko kalenteriaan. Niinpä siitä tulikin eka luukku ja tiivistin tarinaa yhdistämällä alunperin luukuiksi 5 ja 6 suunnitellut sisällöt luukuksi 6. Koska halusin revontulet nimenomaan Itsenäisyyspäiväksi!

Jos sulta jäi meidän joulukalenteri kokematta, voit kurkkia sen vielä rauhassa läpi Instassa jossa luukut on linkitetty toisiinsa niin, että joka Reelssin loppuessa voit klikata seuraavaan oikeassa järjestyksessä. Facebookin virrassa ne sekoittuu vaikeammin löydettäviksi. Ja luukut löytyvät myös TikTokista!

Semmoinen tarina tänä vuonna! Mitähän ens vuonna keksis 😃