Näytetään tekstit, joissa on tunniste kissa matkustaa. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kissa matkustaa. Näytä kaikki tekstit

perjantai 3. maaliskuuta 2017

Virolaisia näytelmiä

Hello. Käytiin sitten ulkomailla, niinkuin luvattiin. Lähdettiin Tallinnaan FiFe -näyttelyyn metsästämään Cinnalle viimeistä champion -luokan sertiä. Valmistuminen International championiksi vaatii kolme sertiä vähintään kahdesta maasta, ja kaksi edellistä olivat kotiSuomesta. Otettiin KissaKaramelli ja NeitiCassinenkin mukaan, koska nämä kastraattineiditkin ovat olleet jo pitkään sertijumissa, kun valmistuminen International Premieriksi vaatii myös sitä ulkomaan sertiä. Tallinna vaikutti olevan sen verran lähellä ja lyhyen matkan päässä, että valittiin valmistumisten vaatimaksi "toiseksi näyttelymaaksi" Viro.

Koska tää matka oli niin megajuttu meidän elämässä, tulisi myös tarinan kertomisesta yhdessä postauksessa niin mega, että ollaan suosista päätetty jakaa juttu osiin. Tänään kerrotaan laivamatkoista, sinne ja takaisin tänne 😃. Pahoittelut kännykkälaatuisista kuvista, ne on nyt hämärässä otettuja, mitä sattuu, mutta parempiakaan ei ole 😊.

Lähdettiin matkaan omalla henkilöautolla. Kyydissä oli kaksi palvelijaa ja kolme kissaa kantokoppineen. Kantokoppamäärä vaati hieman auton tuunausta, ja niinpä takapenkit jätettiin kokonaan kotiin. Tässä huono kuva auton ulkopuolelta kopparivistöstä. Koska penkit oli poistettu, ei autossa ollut turvavöitä, ja kopat kiinnitettiin taljoilla toisiinsa ja autoon.

Lähdettiin kotoa ennen kukonkiekaisua, jotta ehdittiin aamun ensimmäiseen lauttaan (Tallink Star, lähtö Helsingistä klo 7.30). Kissat eivät ehtineet aamuyöllä kuin haukotella, kun jo nappasin ne koppiinsa ja kannoin kopat autoon. En siis uskaltanut antaa kissoille aamulla edes ruokaa, etteivät kissat vaan tulisi huonovointisiksi autossa. Mutta ei nämä kissat kyllä koskaan ole autossa huonovointisia olleet. Turhaan jännitin taas kissojen puolesta. (Ihmisten aamupala oli jääkaapissa pakattuna lähtöä varten. Kukonlaulun aikaan ei ihmisiä "nälättänyt"). 

Ajomatka mansesterista pääkaupunkiseudulle sujui hyvin. Kissat asettuivat autossa muutaman satunnaisen naukaisun jälkeen koppiinsa nukkumaan. Tai ei NeitiCassia tainnut sanoa sanaakaan 😉

NeitiCassia alkuun kurkisteli
 kopan suulla, mutta nukkui
 pääosin kopan takaosassa, tapansa mukaan
KissaKaramelli matkusti
koko matkan nenä
kiinni luukulla.
Välillä reteesti "luu ulkona" 😂 
Cinnakin nukkui kopan
etuosassa, etupenkkiä tarkkaillen
















Myös ajo laivaan sujui hyvin. Mamma ajoi elämänsä ensimmäistä kertaa laivaan, ja se oli niin jännittävää, että valokuvauskin unohtui. Laivalla palvelijoiden piti poistua autokannelta ja kissat piti joko jättää autoon, tai niille olisi pitänyt ostaa oma hytti. Koska hytti tuntui liiottelulle kahden tunnin laivamatkaa varten ja olimme jo etukäteen tehneet päätöksen jättää kissat autoon. Vähän se jännitti, vaikka monet tutut näytelmämatkaajat olivat vakuutelleet sen menevän hyvin. 

Kyltti ikkunalla kertoi laivan
henkilökunnalle autossa olevan aarteita 😘

Aamuaurinko laivalla.
Ihmispalvelijat torkkuivat koko matkan laivan kahvilassa, soffalla 😏

Autolle pääsi noin 15 min ennen satamaan saapumista.
Juuri sopiva aika ja paikka syödä aamupalaa, siinä ulospääsyä odottaessa
Laiva oli satamassa noin klo 9.30. Satamasta oli noin 15 minuutin ajomatka näyttelyhallille. Alunperin näyttelynjärjestäjä oli ilmoittanut eläinlääkärin tarkastuksen päättyvän klo 10.30. Ja koska kaikkien autojen purkamiseen lautasta ulos menee "jonkun verran" aikaa, ei me uskallettu ottaa sitä riskiä, että satutaan olemaan "viimeinen auto lautasta ulos". Niinpä olimme maksaneet etukäteen ns. priority -maksun, eli 12 euroa siitä, että pääsimme laivasta ulos ensimmäisten joukossa. Onneksi se eläinlääkärintarkastuskin oli venytetty klo 11.00 saakka, joten meillä ei onneksi ollutkaan niin kova kiire, kuin matkaa suunnitellessamme luulimme. 

Ápua, mihin suuntaan lähdetään?
Kylläpä mammaa jännitti ajaminen ulkomailla, Helsinkikin oli jo suoritus (yleensä miespalvelija ajaa AINA, mutta nyt hänellä oli ajokielto olkapääleikkauksen vuoksi). Liikennemerkit ja niissä oleva teksti oli "oudosta tuttuudestaan" huolimatta ihan hebreaa. Kaikesta jännityksestä kuitenkin selvittiin ja suoriuduimme näyttelypaikalle hyvissä ajoin. Auto parkkiin ja tavaramäärä sisään! Siinä olikin roudaamista: kolme koppaa kissoineen kärryssä, näyttelytarvikkeet repussa, oma kankainen näyttelyhäkki olkapäällä ja kannossa lisäksi matkajakkarat, jottei tarvitse seistä tököttää kokoaikaa. Onneksi meitä oli kaksi.

Valitsin paikkamme hieman huolimattomasti. 
Jossain rivien keskellä olisi varmasti ollut vähemmän tapahtumia. 
Tässä ekassa rivissä oleville kissoille kun oli koko näyttelyhalli nähtävänä  😊. 
Onneksi kissat kuitenkaan eivät hetkittäisiä ihmettelyjä enempää vilinästä häiriintyneet. 

Tässä meidän kissojen "kaksio"

Ja tässä kaksion ikkunoista kissoille avautuva näky ennen varsinaisen näyttelyn alkamista,
eli ennenkuin kaikki ihmiset pääsivät sisään.

Tässä toinen puoli näytteilläolevista kissoista.
Tällä puolella, noin puolivälissä salia oli eräs, meille erittäin rakas, kilpakumppani 😻 ,
josta kerromme lisää myöhemmin.
Vietimme tuolla liikuntahallissa / näyttelyhallissa kaksi päivää, osallistuimme kaksiin kauneuskisoihin, toisiin lauantaina ja toisiin sunnuntaina. Yön vietimme hotellissa, josta seuraava juttumme taitaa kertoa. Sunnuntaina lähdimme näyttelystä suoraan laivalle, Tallink Starille.

Check-in.. pari ihmistä, kolme kissaa. Juu juu ja etiäppäin..

Pääs laeva!
Piippuhyllylle!


Kissat jäivät taas nukkumaan ihmisten poistuessa autokannelta laivan kahviloihin notkumaan. Kahden tunnin autolautta -matkan jälkeen (Tallinnasta Helsinkiin) ajoimme parin tunnin automatkan kotiin. No problemo. Kissat nukkuivat. Paitsi Cinna naukui hetken motarilla kovaäänisesti, naukui ja kaivoi aina hetken kiihkeästi hiekkaa vessassaan. Ja taas naukui. Vaikutti siltä, ettei kissa saanut auton vauhdissa pissattua. Niinpä pidimme pissatauon Linnatuulessa. Ihmiset kävivät huoltoasemalla ja Cinna kopassaan olevassa pikkuvessassa. Ja sen jälkeen matka jatkui ongelmitta. Pakko sanoa, että kissojen kanssa matkaaminen oli helpompaa kuin heinänteko! 

Seuraavassa jaksossa sitten hieman hotellitarinaa.. Sisältää mm. vinkin mitä hotellia ei kannata valita, ja miksei 😾

tiistai 14. helmikuuta 2017

Hiljaiseloa ja Suuria Suunnitelmia

Tultiin pikaisesti kertomaan, että mamma suunnittelee hurrrjia!

 Me ollaan lähdössä ulkomaille!

Meillä on omat passit ja kaikki!

 Jouduttiin kyllä käymään yhdellä ylimääräisellä piikillä ....
(ettei saada jotai vesikauhaa tai jotai)

....ja me joudutaan pesulle ennen matkaa, yhyhyyy!
WHUUUUUT???Piiloon!!

....mutta sitten plikat mennään!!
No joo pääasia on, että päästään mamman mukaan!

Ollaan harjoiteltu telttailua jo kovasti, kun kuulemma
päästään siellä telttailemaan tällä ikiomalla teltallamme.

Oiii kuinka onkin ollut mukavaa...

 ... kun mamma pitkästä aikaa kaivoi tämän meille leikkeihin.

Kirjotellaan sitten matkakertomusta, kun tullaan. Paitti jos on tylsää, siitä me ei virkata mitään...

Heippati ja terkkuja kaikille!

torstai 7. huhtikuuta 2016

Hengissä ollaan :)

Hello. Täällä ollaan hengissä ja ihan kunnossa kaikin puolin. Ainakin kissat :) Aika on vierähtänyt sitten pentujen lähdön. Kotiimme on palannut rauha ja arki, eikä meille kuulu möllötystä kummempaa. Jaa no.. käytiinhän me lapissa (edioitu kirjoitusvirne poissss). Mutta se on jo aika tavallista sekin, joka keväthän me siellä käydään. Ehkä postaamme reissusta vähän myöhemmin. Ellei kesä ja muut puuhat ehdi ensin :)


Tässä me ollaan Rovaniemen asemalla haistelemassa Lapin kevättä!

Tänään arkemme heilahti ihan vähän. Postimies kantoi sisään laatikon saksanmaalta, ja siinä on riittänyt ihmeteltävää: Hajuja ja tuoksuja, herkkuja ja uusi huiska sekä tietenkin.. LAATIKKO. Mamma lupas ettei heti heitä sitä ulos. Parasta pitää lupauksensa, ettei tartte alkaa mököttää!




Cinnan pennuille kuuluu kaikille hyvää, mamma lupaa postata niistä kuulumisista hieman tuonnenpana. Kunhan se nyt selviää tosta "ikuisuuden" kestäneestä räkätaudistaan. Mamma ei siitä taudista tykkää, mutta me tykätään, koska mamma on ollut pariin otteeseen semmosella pötköttelyvapaalla. Ei tajuta, miksei sellaisia vapaita vois olla enemmänkin, ihan ilman tauteja! 

Toisekseen mammalle on tullut joku semmonen rimakammo bloggaukseen. Tai ei kai bloggaukseen, vaan kuvien postailuun. Mamma on käynyt semmosella kurssilla, jossa se on oppinut, ettei se osaa kuvata lainkaan. Ihme kurssi! Jos oltais arvattu tää, oltais kielletty sitä menemästä semmoselle kurssille!! Nyt vaan odotellaan että se kurssikin loppuis ja rauha palais senkin suhteen...


Ihanaa kevättä ja aurinkoisia päiviä toivotellen, me!

tiistai 30. kesäkuuta 2015

Matkoilla

Ollaan vissiin aikas kovia reissukatteja, kun oltiin taas matkoilla. Tällä kertaa suuntana oli Pohjanmaa! Koska, voitteko kuvitella, noi tyhmät ihmiset halus maksaa paljon sitä rahajuttua siittä, että seisovat päivät pitkät kuuntelemassa jotain hirveetä älämölöä TULPAT KORVISSA! Voiko olla tyhmempää! Maksaa kuuntelemisesta tulpat korvissa! Me oltiin mukana siks, ettei me voitu jäädä neljäksi päiväksi kotiinkaan. Niinpä me mökkeiltiin ja ihmiset tyhmäili tulpat korvissaan :) Tässä teille muutama kuva meidän mökkeilystä.

Menomatkalla pari meistä meni koppaan ja yksi jäi turvavyövaljaisiin. Paluumatkalla oltiin kaikki samassa kopassa. Koska me haluttiin!



Se mökkeily ei oikeastaan ollut hullumpaa. Saatiin olla välillä
semmosella lasitetulla ja verkotetulla terassilla, joka oli
vähän niinku meille tehty ulkotarha :)
Siellä oli kissan hyvä nukuskella ja tarkkailla tirppoja sun muita
Välillä päästiin valjastelmaankin
Cinna joutui jäämään tarkkailuasemiin, koska: valjashalvaus :)
Siellä oli tosi hyvää heinää. Syötiin sitä niin että ihan jo yökkäsin.
Onneks oltiin ulkona, ei tullu mammalle siivottavaa :) 
Mää tykkäsin makoilla heinikossa
vaanimassa. Saaliit jäi tosin vähiin.
Vaaniessa ja hiipiessä löysin jotain outoa. Se oli niin hurrrrrjaa
lipinää ja semmosta niinku väreilyä, että sille piti ihan murista. Pitkään :)

Rantamaisema oli kaunis! Sitä sopi niin mamman kuin kissojenkin ihailla!




Talviturkkia ei kukaan meistä kuitenkaan tohtinut kastaa :)

keskiviikko 24. kesäkuuta 2015

Mittumaari

Päästiin juhannuksena pikkulomamatkalle, vaikkei tämän talon isäntäväki vielä lomalla olekaan. Minttumaaria eli keskikesän juhlaa vietettiin isäntäväen ystäväperheiden kesken. Yhteistä mittumaarin viettoa on kyseisessä ystäväporukassa vietetty jo vuodesta 1984, tosin kokoonpano on hieman vaihdellut vuosittain :) : Esimerkiksi kirjoittaja on vain piipahtanut porukassa 80-luvun puolella ja kunnolla hypähtänyt remmiin vasta 90-luvulla.  

Samassa maatilamatkailukohteessa minttumaaria vietettiin jo kymmenennen kerran. Meidän kissoille reissu kyseiseen paikkaan oli toinen.  Juhannus oli ihmisille varsin tapahtumarikas, kissoille hyvin rauhallinen. Vähän matkustamista, paljon nukkumista, vähän ulkoilua, ruokaa suht' ajallaan, lisää loikoilua ja päivätorkkuja ja lopuksi vielä vähän matkustamista.

Menomatkalla NeitiCassinen oli kantokopassa,
KissaKaramelli ja KattiKaneli 
turvavyövaljaissa 
KissaKaramelli lempipuuhassaan; 
kaverin korvaa pesemässä :)
Näin läheisissä tunnelmissa ei näitä
kahta kattia ole aiemmin nähty
Ylisöpöt yhdessä

Majoituimme tismalleen samaan mökkiin, kuin viime vuonna. Ehkä KissaKaramelli muisti mökin, tai sitten se muuten vaan oli onnellinen kohteesta, mutta heti perille päästyämme alkoi KK piehtaroida kivilattialla kehräten ja kurnuttaen. Ja viimeisetkin huoleni siitä, stressaako katit reissuista haihtui savuna ilmaan. Parempia kuvia mökistä ja kissojen touhuista löydät viime juhannuksen postauksesta, eli täältä. Ne voisivat olla kuvattuja myös tänä vuonna; Niin samanlaiselta kissojen oleminen näytti :) Ja samalta näyttää muuten mamman lomakampakin (kuin viime vuonna): Taas olis juhannuksen jälkeen neljä työpäivää lomaan!

Mökistä löytyi sama kyltti kuin viime vuonnakin :)
Et oo tosissas !?!

 Eikä oltu. Ei ne kaiteet kissaa pidelleet :) 

Oli siellä kunnon Tirppa-TV:kin tuoksu- ja ääniefekteillä

Tänä vuonna matkassa oli mukana kuusi perhettä, kolme kissaa ja kaksi koiraa (yksi bison havanais ja yksi staffi). Paikan päällä asusti kukko, pari kanaa sekä pari pupua ja pikkutipua. NeitiCassinen pääsi joihin näistä tutustumaankin ulkoillessaan.

Olin siinä kaikessa rauhassa mamman sylissä,
ku sitte se yks Alpo tuli pyytää mua lenkille...
Mää lährin vähän kävelylle sen kanssa..
Ja se tykkäs nii lenkkeillä mun kaa, että melkein anto mulle pusun :)
Se kukko näytti aikas hyvälle paistille, mutta sillä oli ihan
jäätävä ääni. Mua ei huvittanut mennä lähelle
Kukolla oli pari seuraneitiä

Puputaloon eivät kissat päässeet :)




Siellä puputalossa oli myös pikkutipuja "solariumissa"

Cinnakin pääsi ulkoilemaan, ja
pikkuprinsessa meni heti leikkimökkiin :)

Niin se juhannus vierähti ja oli aika matkata kotiin. Lähdön hetkellä, kun kaikki oli pakattu, etsi Cinna vessaa (ja haisi pahalle).


Päätinkin viime hetkellä vaihtaa
Cinnan kantokoppaan ja
KarkkiKaksoset turvavyövaljaisiin. 
Viisas ratkaisu. Kymmenen minuuttia ennen kotipihaa Cinna kävi kantokopan pikkuvessassa kakkosella. Kammottava haju pienessä autossa loppumatkan, mutta olipahan selkee siivota se vessasta :)  Olis saattanu pikkukissa olla pulassa ilman veskiä! Ja myös mamma (autoo jynssätessään).

Tässä vielä onnelliset matkalaiset.
KarkkiKaksoset



Hyvää kesäkuun loppua kaikille! 
Ehkä se kesäkin vielä ehtii tulla, ennenkuin syksy pukkaa päälle!!