Näytetään tekstit, joissa on tunniste sisäkissan ulkoilu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste sisäkissan ulkoilu. Näytä kaikki tekstit

torstai 18. kesäkuuta 2020

Tarhaelämää

Pennut ovat käyneet tarhassa puolentoista viikon ajan. Pääsivät kerrasta niin ulkoelämän makuun, että siellä ovat viihtyneet tarhassa lähestulkoon aamusta iltaan. Ensimmäisinä iltoina jouduin hakemaan ja kantamaan pennut yöksi sisään. Ja luukku piti lukita, etteivät menneet heti takaisin. Tai eihän luukusta osaa kulkea kuin Diana, mutta lukitahan se täytyi yhdenkin pennun vuoksi. Aamuisin pennut kipittivät heti syötyään kiireesti saunaan, luukulle ja ulos. Ruokakin piti viedä ulos, kun eivät malttaneet tulla syömään. Nyt uutuuden viehätys on sen verran laantunut, että tulevat jo itsekin välillä sisälle, syömään, vessaan, leikkimään ja nukkumaan. Ja koska yöt ovat nyt viimein lämmenneet, olen jättänyt kolme viimeistä yötä luukun raolleen. En kyllä tiedä käykö pennut siellä...

Tarhassa on kiva kiereskellä nurmikolla, vaania ja syödä ruohoa, kiipeillä, hyppiä pomppia ja nukkua. Ovat nähneet ulkoillessaan jo lukuisan määrän ötököitä, oravan ja pupujussikan. 

Tässä on viikon vanhat pose -kuvat, näissä pennut ovat 11 viikkoa. Kuvat on otettu ilta-auringossa, eli valoitukset on mitä on.. Pennut heräsivät juuri ennen kuvanottoa, ja kaikilla onkin suu ja leukaperät enemmän ja vähemmän viurussa, kun haukottelevat koko ajan niin armottomasti 😁.

Amurin Damaris 11 viikkoa
Damaris

Amurin Diana 11 viikkoa
Diana

Darius ja Drusilla

Amurin Diana 11 viikkoa
Diana

Diamond ja Damascus

Amurin Darius
Darius

Amurin Darius
Darius

Amurin Darius
Darius

Amurin Diamond
Diamond

Amurin Damascus
Damascus

Amurin Diamond
Diamond

Amurin Drusilla
Drusilla

Drusilla ja Darius

Darius katsoo tarkkaan, kun Drusilla haukottelee
Drusilla


Amurin Drusilla
Drusilla

Amurin Drusilla
Drusilla

Diamond ja Drusilla

Diamond ja Drusilla

Darling

Darling ja stalkkeri (vasemmassa ylänurkassa

Darling

Darling

Darling

Darling

"Heiiiiii, saisko pesurauhan?" tuumaa Darling

Amurin Damascus
Damascus

Damaris

Damaris (vai sittenkin Billy Idol?)

Amurin Damaris
Damaris
Amurin Tirsa
Cinna 


maanantai 4. syyskuuta 2017

Tuuletusta

Tuuletin eilen kissoja 🙀 Ihana aurinkoinen syyspäivä tuuletella mitä vaan! Oikeesti mun piti tuulettaa kissojen kangashäkkiä (kun kerrankin oli sateeton päivä). Mutta koska kissoja kiinnosti puuhailuni niin paljon, otin ne sitten mukaani tuuletteluhommiin 😎 Puolisentoista tuntia kissat torkuttelivat häkissä. Sitten NeitiCassia huuteli, että joko täältä sisään pääsis, ja kaks muuta tuli tiätty perässä. 







Näin jälkeenpäin ajateltuna.. taisi kissat tuulettua siinä paremmin kuin häkki...

Aurinkoisia syyspäiviä kaikille 💛

sunnuntai 13. marraskuuta 2016

Cinna ihmemaassa




"Katso tänne." Hän osoitti maata. "Mitä näet?"
"Jälkiä"", sanoi Nasu. "Tassunjälkiä."
Hän vingahti innoissaan.

"Oi Puh! Olisikohan se... tuota... Tärppä?"
"Ehkä on"", sanoi Puh. "Milloin on, milloin ei.
Tassunjäljistä ei koskaan tiedä."



Vaan ei tällä kertaa ollut Tärppä! Vaikkakin tämä kyseinen tassuttelija eittämättä olikin ihan "tärppästikkuna" ja silmät lautasina. Käytiin nimittäin Cinnan kanssa taivastelemassa lumisia maisemia. Cinnahan ei siis edelleenkään osaa kulkea valjaissa muutamia askelia pidempiä matkoja. Ulkoilu on enimmäkseen istuskelua ja tuijottelua. Minä kannan kissaa paikasta toiseen...mikä onkin muuten kuvaamisen kannalta ihan loistavaa! Postailenkin tässä nyt kuvia hämmentyneestä Cinnasta lumisissa maisemissa.


”Kertoisitko minulle mihin suuntaan täältä pitäisi lähteä?”
“Se riippuu aika paljon siitä mihin haluat mennä,”
“Ei sillä niin väliä…,“
“Sitten on se ja sama mihin suuntaan menet,”

"“Minä aion istua tässä,” lakeija kissa sanoi, 
“huomiseen asti…tai ehkä ylihuomiseen,”
 lakeija kissa jatkoi yhtä tyynesti
,
ihan kuin mitään ei olisi tapahtunut."

"Lakeija Kissa katsoi tilaisuuden sopivaksi ja toisti 
oman huomautuksensa hieman muunnellussa muodossa.
“Minä aion istua tässä,” se sanoi, “aina silloin tällöin päiväkausia
”."
"Liisa Kissa alkoi kuitenkin tuntea olonsa epämukavaksi...
Liisa Kissa etsiskeli pakotietä, ja pohtiessaan
pääsisikö livahtamaan kenenkään näkemättä."

"Liisa Kissa ei ollut koskaan nähnyt niin kummallista
krokettikenttää metsää: se oli täynnä vakoja lunta ja pengermiä jäätä." 

"Kissa tuntui ajattelevan, 
että sitä oli jo tarpeeksi näkyvissä."

“En pidä yhtään sen ulkonäöstä.."

"Melkein toivon, etten olisi mennyt siihen kaninkoloon lumiseen metsään,
mutta silti... silti... onhan tällainen elämä aika jännää!
Mitä ihmettä minulle on oikein tapahtunut?
Kuvittelin aina ennen kun luin satuja kuuntelin KarkkiKaksosia,
ettei sellaisia asioita koskaan oikeasti tapahdu, ja tässä minä nyt olen,
keskellä satua lumista metsää! Minusta pitäisi kirjoittaa kirja postaus.
Totta totisesti, ja kirjoitankin, kunhan kasvan isoksi ...

... - mutta, minähän olen jo iso!"

Sen pituinen se. Mamman oli jo aika kantaa hämmentynyt kissa kotiin lämmittelemään :)


Kuvatekstien lainaukset:
LIISA IHMEMAASSA. Kirjoittanut Lewis Carroll, suomennos Tuomas Nevanlinna




Ja tiedoksi kaikille, myös Karkkikaksoset pääsivät ulkoilemaan.
Se reissu jäi lyhyeksi, taloa kierrettiin heinänkorsia nakerrellen.
Muuta eivät tarjenneet!


Ensi viikolle on luvattu lämpenevää säätä!



Ps. ♥ Onnea ponnea Naukulaan viidestä ihanasta punanutusta ♥

maanantai 10. lokakuuta 2016

Mamman kanssa mustikassa vol 2

Kuten edellisessä postauksessa kerroinkin, kävin kesällä kissojen kanssa mustikkareissuissa. Ihan vaan lähimetsikössä, pikkuämpärin kanssa :) Kissoillamme laadunvalvonta pelaa kyllä todella hyvin, ja ne tekevät äärimmäisen tasalaatuista tarkkaa työtä! Nimittäin näiden marjareissujemme perusteella voin todeta, että kissan kärsivällisyys marjametsässä on tasan puoli kiloa :) Joka kerta :) Ei sen enempää, eikä vähempää :) Tässä yksi KissaKaramellin puolen kilon mittainen mustikkareissu kuvina:

Metsään vie mustikkakissan tie..
KissaKaramelli oli niiiiiiiin onnellinen
päästessään mamman kanssa metsään,
että pitkät tovit se vaan kehräili, kiersi
ympäri ja puski mammaa joka puolella.
Siinä oli välillä mustikkaämpärikin vaarassa
kaatua, niin tarmokkaasti  KissaKaramelli
näitä rakkaudentunnustuksiaan esitti
.


Rakkaudentunnossaan kissa päättikin etsiä mammalle ne ihan parhaat mustikkamestat. 


Nuuh nuuh!

"Täällä mamma!"
.
"Siis kato kuinka paljon näitä on!"
"Eikös olekin hyvä paikka?"
"Mä oottelen tässä!."
"Mutta ooksää mamma huomannu, että 
nää on ihan kamalan pahan makuisia ?"

"Kultaseni älä huoli, sinä saat pitää tonnikalasi, minä hoitelen nämä marjat!"