tiistai 14. lokakuuta 2014

NeitiCassisen laulu

Jatketaan kissablogistanian laulupostauksia, joista olemme saaneet nauttia ainakin Sulolta RauhaltaPipsulta ja MiirultaDeviltä, Gepsulta ja Belalta ja KissaKaramellilta.

Että mikäkö laulu kuvastaa kissaamme NeitiCassista, Cassiaa. No hei! NeitiC on varsinainen VDP (Very Demanding Person). Cassia ottaa mitä tahtoo, eikä suostu siihen, mitä muut tahtoo. NeitiC on siis Kissaneiti isolla K:oolla. NeitiC myös ilmaisee itseään KOVAäänisesti. Niinpä ainoa oikea lauluvalinta on.... Mitä Cassi sanoo! Koska Cassilla on aina asiaa :) Maumaumaumaumaumamaumamau!

Alkuperäislauluhan on "What Does the Fox Say" . Löydät myös kotimaisen version kyseisestä biisistä: "Mitä kettuu". Ja onhan tästä näitä What Does the Cat Say -versioitakin...

Mitä Cassi' sanoo 

Koira sanoo hau, heppa sanoo hirnau
Lintu sanoo tviit ja hiiri sanoo skriik
Lehmä sanoo muu, samppi kurnuttaa
ja fantin kärsä: tööt

Ankan: kvuok, kalan: buolb
ja hylkeen: oi, oi, oi
Äänet nää, muut tiedetään

Mut mitä Cassi' sanoo? 
Purr-purr-purrr-purr-purrpupurrpupur!
Heh-he-he-he-hehheHerääJo!
Heh-he-he-he-hehheHerääJo!

Mitä Cassi' tahtoo?
Kurr-kurr-kurr-kurr-kurrkukurr!
Jes-jes-jes-jes-jes-jes-jes!
Jes-jes-jes-jes-jes-jes-jes!!


Mitä Cassi' sanoo?
Hurrhurr-hurrhurr-hurrhu-hurr!
Nono-nono-Nopeam-min!
Nono-nono-Nopeam-min!

Mitä Cassi' sanoo?
Brr-brrm-brrmp- brrmp-brrm!
An-an-Anna-Anna-Jo!
An-an-Anna-Anna-Jo!

Mitä Cassi' sanoo?

Silmäs vihreät, kuonos kostea
Matojen jahtaaja ja tolpan raapija
Pienin tassuin saunaan kipität
Äkkii tarhaan luukust hyppäät


Turkkis sun, niin pörröinen
on kuin kutrit Ilveksen
Mut jos mamman näät?
niin mitä tahdot sä?

Aiotkos maukua näin:
Ma-a-a-a-au
ma-a-a-a-au
ma-a-a-a-aau

Aiotkos maukua sä näin:
Ma-a-a-a-au
ma-a-a-a-au
ma-a-a-a-aau


Mitä Cassi tahtoo?
Rapsu- rapsu-Rapsu-ta!
Kaiku-kaiku-Kaikus-ta!
Rapsu- rapsu-Rapsu-ta!

Mitä Cassi tahtoo?
Rrraka-raka-raka-Rakas-tan!
Rrraka-raka-raka-Rakas-tan!
Rrraka-raka-raka-Rakas-tan!

Mihin Cassi tahtoo?
A-vaa-avaa-avaaJo!
A-vaa-avaa-avaaJo!
A-vaa-avaa-avaaJo!

 Mihin Cassi' tahtoo?
Pu-uu-uu-hun!
Pu-uu-uu-hun!
Pu-uu-uu-hun!

Cassi'n mieli on,
vaativainen
Cassi'n tahto on
tahto kisulaisen
Mitä pyydätkään?
Sen tietää saamme kaiii
Laaja ääniskaalas oooon
Mitä tahdotkaan?

Oot kultaseni mun
kaikkein tärkein

Mitä pyydätkään?
Sen tietää saamme kaiii
Mä haluun, mä haluun, mä haluun tietää.....


Mitäs sanotte? Pistikö biisi tassut väpättämään?





PS. Ketusta tulikin muuten mieleeni tämä kampanja:
PÄIVÄN HYVÄ TEKO - JAA TÄMÄ KUVA!
"Syksy on saapunut ja kylmemmät säät saavat ihmiset ostamaan uusia lämpimiä takkeja. Joissain takeissa kuitenkin on hupussa turkisreunus, eivätkä takkien ostajat välttämättä edes tiedä karvareunuksen olevan aitoa turkista. Suurin osa turkiksista päätyy nimenomaan somisteisiin, kuten esimerkiksi huppujenreunuksiin. Jakamalla tämän kuvan saatat innostaa tuttaviasi sanomaan ei turkiksille ja valitsemaan eläinystävällisemmän vaihtoehdon. Seuraa meitä FacebookissaSuomen turkittomien liikkeiden lista"

Nih! 

lauantai 11. lokakuuta 2014

Look what the cat dragged in....

Olen aiemminkin postaillut NeitiCassisen himosta saalistaa keppejä ja tuoda niitä jopa sisään. Torstaina viimeksi oli sisälle tuotu pienen pieni pajunvitsa. Eilen lauantaina oli näky ihan uudenlainen: se pienen pieni keppi luikerteli!

Katsellessamme TV:tä, Vain Elämää -ohjelman loppuhetkiä, tuli NeitiCassinen iloisesti kurnuttaen sisään. Mahtavalla energialla. Teinineitimme nappasi kissan syliinsä ja kissa olikin ihan hirvittävän vihainen ja naukui hyvin äänekkäästi rimpuillen pois sylistä. Päästyään sylistä kissa ryntäsi tulosuuntaansa kyyhöttämään paikoilleen ja huomasimme hänellä saaliin. Luikertelevan saaliin.

Mato mato, älä karkaa
Pirskatti, kun oli pliukas..

Videolla kissa ihmettelee matoa, kurnaa vähän mammallekin, mutta ootappas kun mato tarttuu turkkiin kuin takiainen, niin tule vipinää kinttuihin. Vasta sohvan alla mato irtoaa ja kissa säntää omille teilleen...Miespalvelijamme vei madon etuovesta ulos takaisin luontoon.




Samalla kissa säntää varsin päättäväisenä takaisin ulos ja palaa sisään jonkun ajan kuluttua kovasti kurnuttaen, kurrrrrkurrrrrkurrrrrkurrr. Nappasin videokameran ja lähdin kissaa kohti: Toinen mato!

Seuraavalla videolla on siis noin kahdeksan minuuttia matoa vahtivaa kissaa..Välillä sitä piti yrittää napata suuhun, välillä piti kurnata ja puskea mammaa, huonekaluja ja jopa miespalvelijaa. Välillä piti pestä itseään ja voi kun mato tulikin kohti! Kissa oli selvästi hämmentynyt, ihmeissään mutta myös lumoutunut madosta! Ja mamma kehui matoa hienoksi. Koko kahdeksan minuuttia :)




Kun kissan kiinnostus väheni, ja kissa siirtyi kauemmas vahtimasta matoa, vietiin sekin ulos etuovesta. Ja kissa paineli takaisin ulkotarhaan...JA TOI SISÄÄN ETANAN! Siinä se lyllersi pesuhuoneessa pöntön edessä. Pääsi muuten pitkälle uintimatkalle niin nopeasti, etten älynnyt edes kuvaa ottaa :) Ja siinä samassa kissa paineli  TAAS ulos, mutta onneksi tuli sisään "tyhjin suin".


Rankan metsästyksen päälle on
hyvä tulla mamman viereen viltille pötkölleen
 

Että tämmöinen perjantai meillä :) Mitens teidän viikonloppu sujuu?

torstai 9. lokakuuta 2014

Syssy

Hello ja tervetuloa joukkoihin Pesunalle! Tänään on tarjolla muutama ulkoilukuva syysloruineen...


"Katsokaa lehtiä putoaa, punaista, keltaista, ruskeaa. 
Pöllövaari vastaa: Huuuuuu,metsässä on lokakuu."



Klikkaa itsellesi musiikki seuraaviin kuviinOn syksy niin ihmeellinen 

"On syksy niin ihmeellinen. Minä kaikkea ymmärrä en.
Miten vihreä maa, värin uuden nyt saa,
 linnut lentävät merien taa...
...Mihin siilit ja etanat käy? Niitä syksyllä missään ei näy.
Mihin pois katoaa, missä siilien maa, mullan allako ne asustaa?... 
...Kuka vaahterat kauniiksi saa, värit muuttaa ne, nyt punertaa?
Kuka pensselillään lehdet käy värjäämään?
Missä maalarin tuon kotimaa? ...
 ...Miten kypsyvät puolukat nuo?
Mistä karpalot päälleen saa suo?
Mikä punertumaan saapi marjat ja maan?
Syksyn ihmeitä kaikki on vaan...
...On syksy niin ihmeellinen, minä kaikkea ymmärrä en.
Miten muutoksen saa koko kesäinen maa?
Värit hehkuvat nyt loistossaan." 

(säv. Jussi Rasinkangas, sanat. Juhani Konola)

Niin..

"Kesästä jäljellä on pelkkä muisto,
keltaisen viitan saanut myös puisto"

Vaikka niin; rakastan syksyä, sanoo mamma! Mitens te muut? Ootteko sujut tän vuodenajan kanssa?

maanantai 6. lokakuuta 2014

KissaKaramellin laulu

Blogistaniassa on liikkunut "Jos olisin laulu..."-tyyppisiä postauksia ainakin Naukulan Sulolta, Arkiporinoiden Rauhalta, Pipsulta ja Miirulta ja Deviltä.

Tämä aihe on aiheuttanut päänvaivaa, vaikka mamman päässä joku aina soiva jukeboksi onkin. Sopivien laulujen valinta maailman tuhansista upeista biiseistä on ollut hankalaa. Erityisesti se, mitkä laulut parhaiten ilmentäisivät kissuleiden luonteita ja kuullostaisivat pienen muokkauksen jälkeen sekä tunnistettavasti alkuperäiselle, että myös kissalle.

Tää biisivalinta oli muuten mukana jutussamme jo itse asiassa pääsiäisen lapin reissullamme, tosin NeitiC:n suusta yhdessä kuvatekstissä. Nyt biisejä miettiessä huomasin, että täähän on ihan 100% KissaKaramelli :)


KissaKaramellin aamulaulu:


Aaamuyöllä taas mä menin sänkyyn nukkumaan,
jotta lähempänä mua ois Hän
Jalkopäästä mamma näkyy, ryhdyin oottamaan,
että näen mamman nousevan
Sanovat jos jostain huomaa hänen heräävän
toivoa voit silloin mitä vaan
Siinä ylös tyynylle mä pyynnön maukaisin
Kävisipä pian hän jo nousemaan

Hyppään, pusken sinne missä mammaseni on
leikin hetken hänen varpaillaan.
Kerron murheet, kerron kuinka massu murisee
Kerron, ruokaa ootan yhä vaan


Pitkä oli eilen yö mut kohta kuitenkin
mamma henkäisi ja tuntee sain
Joku liikkui lähelläni koski poskeain
tutun käden tunsin kaulallain

Enkä enää epäillyt vaan tiesin, että voin
Niin kuin pieni kissa luottaa
Ilma jota hengitämme samaa ilmaa on
Ja kehojemme alla on sama patja'

Hyppään ja pusken sinne missä mammaseni on
mau'un hetken hänen korvaansa.
Kerron murheet, kerron kuinka massu murisee
Kerron, ruokaa ootan yhä vaan

Missä Muruseni on by Jenni Vartiainen





On myös toinen laulu, jota KissaKaramelli joik'haa. Mutta en itse kuule tätä koskaan. Muiden perheenjäsentemme mukaan tämä laulu alkaa, kun astun ulos ovesta:

Oi, oi, oi, oi
Pelkään jo voi, armoa suo vie emoni luo
Oi kiltti Peikko, olen niin heikko
pelasta auta, oi

Oi, oi, oi, oi
Oi oi, oi, oi
oi, oi, oi, oi
oi, oi, oi, oi
vie emoni luo
olen heikko
pelasta, auta, oi..

Alkuperäinen laulu on siis: Mikkihiiri merihädässä.
Ja KissaKaramelli on niin mamman perään, että hää on heti hädässä kun mamma lähtee!

Jokos te olette laulaa luritelleet laulunne? Irtooko biisiä meitä ilahduttamaan?

lauantai 4. lokakuuta 2014

Vilu

Syysvilu iskee luihin ja ytimiin. Takka vetää puoleensa, villasukat on kaivettu esiin. Vilun huomaa myös kissoista, NeitiCassinen hakeutuu takan eteen ja KissaKaramelli tuli viltin alle. Täysin tavoistaan poiketen; KissaKaramelli vetäytyi ulkotarhasta tultuaan viereeni sohvalle, viltin alle. Ensin ei näkynyt kissasta vilaustakaan, niin tiivisti hän sinne kaivautui.


Sitten viltin alta työntyi kuorsaavan katin tassut...
Jonkun ajan päästä työntyi näkyviin vähän kissaa..
Ja lopulta pukkas niin hikeä, että piti
tulla jo kokonaan jäähdyttelemään.

Nämä kuvat kuuluvat sarjaan "poikkeus vahvistaa säännön", koska KissaKaramelli ei pidä lämpimistä paikoista :) Ulkona oli tainnut olla jotain tosi mielenkiintoista, mitä piti jäädä seuraamaan nahan alle hiipivästä kylmästä huolimatta :)

torstai 2. lokakuuta 2014

Ellun kana

Lajityyppi "Ellun kana" löydetty "itse teosta":



"Ellun kanan" määritelmä Urbaanin sanakirjan mukaan:

"Ellun kana on Suomen kansan laajalti tuntema huoleton eläin, joka on yleensä humalassa tai muuten vaan viettää vetelää, toimetonta elämää. Sanontaa ovat käyttäneet muun muassa Mika Waltari, Lauri Viita ja Väinö Linna. Tuntemattomassa sotilaassa luutnantti Koskela "varoittaa" miehiä kiljun valmistuttua: "Asialliset hommat suoritetaan, muuten ollaan kuin Ellun kanat."


Nii, että jos tää ei ole "Ellunkana" -tyyppinen huoleton eläin, nii mikä sitten :)
Vai mitä?