perjantai 3. maaliskuuta 2017

Virolaisia näytelmiä

Hello. Käytiin sitten ulkomailla, niinkuin luvattiin. Lähdettiin Tallinnaan FiFe -näyttelyyn metsästämään Cinnalle viimeistä champion -luokan sertiä. Valmistuminen International championiksi vaatii kolme sertiä vähintään kahdesta maasta, ja kaksi edellistä olivat kotiSuomesta. Otettiin KissaKaramelli ja NeitiCassinenkin mukaan, koska nämä kastraattineiditkin ovat olleet jo pitkään sertijumissa, kun valmistuminen International Premieriksi vaatii myös sitä ulkomaan sertiä. Tallinna vaikutti olevan sen verran lähellä ja lyhyen matkan päässä, että valittiin valmistumisten vaatimaksi "toiseksi näyttelymaaksi" Viro.

Koska tää matka oli niin megajuttu meidän elämässä, tulisi myös tarinan kertomisesta yhdessä postauksessa niin mega, että ollaan suosista päätetty jakaa juttu osiin. Tänään kerrotaan laivamatkoista, sinne ja takaisin tänne 😃. Pahoittelut kännykkälaatuisista kuvista, ne on nyt hämärässä otettuja, mitä sattuu, mutta parempiakaan ei ole 😊.

Lähdettiin matkaan omalla henkilöautolla. Kyydissä oli kaksi palvelijaa ja kolme kissaa kantokoppineen. Kantokoppamäärä vaati hieman auton tuunausta, ja niinpä takapenkit jätettiin kokonaan kotiin. Tässä huono kuva auton ulkopuolelta kopparivistöstä. Koska penkit oli poistettu, ei autossa ollut turvavöitä, ja kopat kiinnitettiin taljoilla toisiinsa ja autoon.

Lähdettiin kotoa ennen kukonkiekaisua, jotta ehdittiin aamun ensimmäiseen lauttaan (Tallink Star, lähtö Helsingistä klo 7.30). Kissat eivät ehtineet aamuyöllä kuin haukotella, kun jo nappasin ne koppiinsa ja kannoin kopat autoon. En siis uskaltanut antaa kissoille aamulla edes ruokaa, etteivät kissat vaan tulisi huonovointisiksi autossa. Mutta ei nämä kissat kyllä koskaan ole autossa huonovointisia olleet. Turhaan jännitin taas kissojen puolesta. (Ihmisten aamupala oli jääkaapissa pakattuna lähtöä varten. Kukonlaulun aikaan ei ihmisiä "nälättänyt"). 

Ajomatka mansesterista pääkaupunkiseudulle sujui hyvin. Kissat asettuivat autossa muutaman satunnaisen naukaisun jälkeen koppiinsa nukkumaan. Tai ei NeitiCassia tainnut sanoa sanaakaan 😉

NeitiCassia alkuun kurkisteli
 kopan suulla, mutta nukkui
 pääosin kopan takaosassa, tapansa mukaan
KissaKaramelli matkusti
koko matkan nenä
kiinni luukulla.
Välillä reteesti "luu ulkona" 😂 
Cinnakin nukkui kopan
etuosassa, etupenkkiä tarkkaillen
















Myös ajo laivaan sujui hyvin. Mamma ajoi elämänsä ensimmäistä kertaa laivaan, ja se oli niin jännittävää, että valokuvauskin unohtui. Laivalla palvelijoiden piti poistua autokannelta ja kissat piti joko jättää autoon, tai niille olisi pitänyt ostaa oma hytti. Koska hytti tuntui liiottelulle kahden tunnin laivamatkaa varten ja olimme jo etukäteen tehneet päätöksen jättää kissat autoon. Vähän se jännitti, vaikka monet tutut näytelmämatkaajat olivat vakuutelleet sen menevän hyvin. 

Kyltti ikkunalla kertoi laivan
henkilökunnalle autossa olevan aarteita 😘

Aamuaurinko laivalla.
Ihmispalvelijat torkkuivat koko matkan laivan kahvilassa, soffalla 😏

Autolle pääsi noin 15 min ennen satamaan saapumista.
Juuri sopiva aika ja paikka syödä aamupalaa, siinä ulospääsyä odottaessa
Laiva oli satamassa noin klo 9.30. Satamasta oli noin 15 minuutin ajomatka näyttelyhallille. Alunperin näyttelynjärjestäjä oli ilmoittanut eläinlääkärin tarkastuksen päättyvän klo 10.30. Ja koska kaikkien autojen purkamiseen lautasta ulos menee "jonkun verran" aikaa, ei me uskallettu ottaa sitä riskiä, että satutaan olemaan "viimeinen auto lautasta ulos". Niinpä olimme maksaneet etukäteen ns. priority -maksun, eli 12 euroa siitä, että pääsimme laivasta ulos ensimmäisten joukossa. Onneksi se eläinlääkärintarkastuskin oli venytetty klo 11.00 saakka, joten meillä ei onneksi ollutkaan niin kova kiire, kuin matkaa suunnitellessamme luulimme. 

Ápua, mihin suuntaan lähdetään?
Kylläpä mammaa jännitti ajaminen ulkomailla, Helsinkikin oli jo suoritus (yleensä miespalvelija ajaa AINA, mutta nyt hänellä oli ajokielto olkapääleikkauksen vuoksi). Liikennemerkit ja niissä oleva teksti oli "oudosta tuttuudestaan" huolimatta ihan hebreaa. Kaikesta jännityksestä kuitenkin selvittiin ja suoriuduimme näyttelypaikalle hyvissä ajoin. Auto parkkiin ja tavaramäärä sisään! Siinä olikin roudaamista: kolme koppaa kissoineen kärryssä, näyttelytarvikkeet repussa, oma kankainen näyttelyhäkki olkapäällä ja kannossa lisäksi matkajakkarat, jottei tarvitse seistä tököttää kokoaikaa. Onneksi meitä oli kaksi.

Valitsin paikkamme hieman huolimattomasti. 
Jossain rivien keskellä olisi varmasti ollut vähemmän tapahtumia. 
Tässä ekassa rivissä oleville kissoille kun oli koko näyttelyhalli nähtävänä  😊. 
Onneksi kissat kuitenkaan eivät hetkittäisiä ihmettelyjä enempää vilinästä häiriintyneet. 

Tässä meidän kissojen "kaksio"

Ja tässä kaksion ikkunoista kissoille avautuva näky ennen varsinaisen näyttelyn alkamista,
eli ennenkuin kaikki ihmiset pääsivät sisään.

Tässä toinen puoli näytteilläolevista kissoista.
Tällä puolella, noin puolivälissä salia oli eräs, meille erittäin rakas, kilpakumppani 😻 ,
josta kerromme lisää myöhemmin.
Vietimme tuolla liikuntahallissa / näyttelyhallissa kaksi päivää, osallistuimme kaksiin kauneuskisoihin, toisiin lauantaina ja toisiin sunnuntaina. Yön vietimme hotellissa, josta seuraava juttumme taitaa kertoa. Sunnuntaina lähdimme näyttelystä suoraan laivalle, Tallink Starille.

Check-in.. pari ihmistä, kolme kissaa. Juu juu ja etiäppäin..

Pääs laeva!
Piippuhyllylle!


Kissat jäivät taas nukkumaan ihmisten poistuessa autokannelta laivan kahviloihin notkumaan. Kahden tunnin autolautta -matkan jälkeen (Tallinnasta Helsinkiin) ajoimme parin tunnin automatkan kotiin. No problemo. Kissat nukkuivat. Paitsi Cinna naukui hetken motarilla kovaäänisesti, naukui ja kaivoi aina hetken kiihkeästi hiekkaa vessassaan. Ja taas naukui. Vaikutti siltä, ettei kissa saanut auton vauhdissa pissattua. Niinpä pidimme pissatauon Linnatuulessa. Ihmiset kävivät huoltoasemalla ja Cinna kopassaan olevassa pikkuvessassa. Ja sen jälkeen matka jatkui ongelmitta. Pakko sanoa, että kissojen kanssa matkaaminen oli helpompaa kuin heinänteko! 

Seuraavassa jaksossa sitten hieman hotellitarinaa.. Sisältää mm. vinkin mitä hotellia ei kannata valita, ja miksei 😾

22 kommenttia:

  1. Mielenkiintoista! Onneksi matkat menivät hyvin ja kissat suhtautuivat autoiluun rauhallisesti. :) Miten suuria nuo kopat ovat, kun niihin kerran matkavessakin mahtuu?

    Ja kivaa, kun ulkomaannäyttelyihin ei teiltä kuitenkaan ole tuon pidempi matka. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minunpas pitääkin postata meidän kopista ja matkavessoista... Sellainen iso jauhelihalaatikko siellä on peräosassa :)

      Poista
  2. Kiva lukea ulkomaan retkestä ja sen vaiheista näin suurella joukolla!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onko teillä siellä isokin katsomo, kysyy KissaKaramelli silmät suurena..

      Poista
    2. Ei Karamelli, vaan teillä on iso joukko matkassa :D

      Poista
    3. Aijaa :)

      KissaKaramellin mielestä meitä oli normaalia pienempi matkaseurue piiiitkällä matkalla, ja siksi se ei tainnut käsittää :) Ei taida käsittää vieläkään, höpsö Karamelli :)

      Poista
  3. Hui! Ulkomaanmatka. Meillä olisi kauhuissaan kissat ja ihminen, ja ainakin naisväki (kummassakin lajissa) pahoittaisi mielensä :-D

    Mielenkiinnolla odotetaan seuraavia osia ja tarinaa siitä rakkaasta kilpakumppanista myös!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jännitys oli suurimmillaan ennen matkaa, naisihmisellä :)

      Poista
  4. Onpa mennyt matkat molempiin suuntiin helpon kuuloisesti. Jännityksellä odotetaan jatkoa tarinaan. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu ei ollut auto- tai lauttamatkoissa sen ihmeellisempää: Kissat könöttivät kopissaan ja emäntä tärisi ratissa :) Sen pituinen se :)

      Poista
  5. Tästäpä tulee jännä jatkokertomus, odotamme meilenkiinnolla :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Veikkaan aika pitkää, hyvin hitaasti etenevää tarinaa :)

      Poista
  6. Autolla ajaminen Helsingissä on kyllä pelottavaa, saati sitten laivaan ja Tallinnassa vielä. Hienosti selvitty! Viisas kisu tuo Cinna, kun osasi niin hienosti kommunikoida vessaongelman matkan aikana.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tai sitten sillä vaan oli TOSI KOVA pissahätä :)

      Poista
  7. Jännityksellä odotamme kakkososaa! :)

    Itse olen niin nössö, että olen mennyt joka kerta Tallinnan näyttelyyn joko kimppabussilla tai kaverin kyydillä. Kohtapuoliin pitäisi taas joku suunnitelma keksiä, meilläkin kun alkaa olla porukkaa pian jumissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. TattadattaDaaaaaaaa! Published!

      Ja mitäs nössöä siinä on :) Mua jännittäis bussissa yhtä paljon, jos yksin lähtisin. Montakin kissaa sulla muuten on ollut enimmillään mukana?

      Poista
  8. No jopas jotakin. Huimapäitä olette:)

    VastaaPoista
  9. Onneksi matka meni hienosti autolla ilman ongelmia! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep. Ihmeen sutjakkaasti liikuttiin ja hyvin vaivatonta.

      Poista
  10. Varmasti jännitti! :) Me ollaan näillä näkymin menossa Ruotsiin hakemaan syksyllä ulkomaansertiä ja GIPiin ehkä sitten Tallinnaan. Eniten hirvittää tuo lauttamatka ja kiva lukea muitakin kokemuksia! Katsotaan sitten, uskalletaanko tulevaisuudessa Tallinnaan vai nössöilläänkö (+ matka...) ja kerätään enemmän sertejä lähimaastosta Suomi-Ruotsi. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meille toi Tukholma on niin paljon kauempana, ettei ny harkittu sitä. Tallinnaan päästiin parin tunnin lauttamatkalla, Tukholmaan menee koko yö (Turusta 11h ja Helsingistä 17h). Rohkeesti vaan, Tallinna oli ihan jees!

      Poista

Kiitos, kiva kun kommentoit