Last but not least - Laku

Tänään pentujen täyttäessä 8 viikkoa, on vuorossa viimeisen pennun esittely...*fanfaarimusiikkia...


Laku on pesueen pahnan pohjimmainen, viimeisenä syntynyt yön valtias! Ainakin väritykseltään. Lakulla on siis musta turkki, mutta tassuissa on ihania valkoisia hahtuvia, kuin hopeisia suortuvia!

Ensimmäisinä viikkoina Laku sai päivittäin pullosta lisämaitoa, koska oli niin "pääkkö", että oli mieluummin ilman, kuin "väärällä nisällä". Laku on utelias ja rohkea pentu tutkien maailmaa. Laku oli juuri se pentu, joka ensimmäisenä oppi kiipeämään pentulaatikosta pois. Jollei Laku ole jollain tutkimusmatkallaan, on hän läjässä siellä missä muutkin. Lakulla on selkeästi tunnistettava vaativa ääni, jolla hän "käskyttää" niin emoaan kuin meitä ihmisiäkin. Vingahtelu on vaan niin söpöä, että pakko on sylitellä aina kun Laku tulee jalkoihin sitä "vaatimaan".

Mä oon Laku aka Amurin Lasarus ♡

Mulla on kuulemma ihanan hassut polkuanturat ♡

Ja mun rinnasta löytyy joku "Jumalan sormi" enkelinmerkki.
Keskiajalla mustilla kissoilla ilman kyseistä merkkiä
ei ollut toivoa saada pysyä hengissä!

Mä oon oppinut jo isojen kissojen tavoille ja käyn
ikkunalla tsiikaas maisemii.. tosin mulle on vielä
vähän epäselvää, missä suunnassa niitä maisemia on..

Oon mä ainakin käynyt ulkonakin haistelemassa kukkia...

Kaiken värisiä kukkia...

Useimmiten touhuilen veikkojen kanssa...
Maailmassa monta, ihmeellistä asiaa...

....ne hämmästyttää kummastuttaa pientä kissanpoikaa..

Tässä mulla ja sikkolla on viisaat päät yhdessä =)

Sitä viisautta välillä tarvitaan, tääkin on vielä ratkaisematta, että miten tän pallon täältä oikein saa? VIDEO

No näistä leluista: Narutkin on kiehtovia..

...ja kepit..

..ja kaikki roikkuvat ja heiluvat jutut..

Tunnelissa on hyvä vaania, josko joku tulis lähelle
ja vois sen vaikka ..säikäyttää!

Erityisesti tykkään vaania ja painia Dalmiksen kaa..

Mä jään kyllä aina kaikissa paineissa
ja pentukasoissa alimmaiseksi,
se on vähän epistä mun mielestä!

Mä oon kyllä yleensä toisten tyynynä nukkuessakin..

..niin, tulin sanoneeksi tyynynä..

...ja joskus patjana ym pehmukkeena..

..tai painikaverina, siis vaikka mä NUKUN!

Joskus mä koitan väistellä, etten joutuis tyynyks,
mut' jos väistyy liikaa, tippuu....

..vaiks en mä kyllä tästä tippunut,
kunhan rentouduin täydellisessä roikotuksessa!

..mä ite tykkäisin enemmän halitella nukkuessa..

..ja sylitellä..

..ku siinä on niin mukavan lämmin nukkua, sylissä.

Joskus mä melkein vahingossa pusuttelenkin, unissani.

Äitikin ottaa mut välillä viekkuunsa...

...ja ihmiset, siitä mä tykkään!

Mä olenkin alkanut jo väijyä
niitten sängyssäkin, että pääsiskö
ja uskaltaisko "kaikkuun nukkuun"