Metsän siimeksessä

Karkkikaksoset ovat nopeasti päässeet kiinni arjen rytmiin ja rutiineihin kesälomien jälkeen. Jopa nopeammin kuin me ihmiset. Aamuisin kissulit tarkkailevat meidän puuhia. Aika nopsaa katit huomaa, olemmekö lähdössä töihin ja kouluun vaiko emme. Kun NeitiCassinen huomaa, etten ole lähdössä töihin, alkaa hän kiertämään minua ympäri pyytäen ulko-ovelle, lenkille. Jos lupaan, että lähdetään, tulee KissaKaramellikin jalkoihin pyörimään. Ja sitten mennään :)

Viikonloppumme sujui siis ulkoillessa. Sekä kissojen kanssa että puutarhan syyshommissa. Kissojen kanssa olimme molempina päivinä "viidakkoreiteillä", ja jalkakäytäviä kuljimme vain päästäksemme metsään :)

Metsän hengettäret, täältä me tullaan..

Rinta rinnan ...

..Peppu pepun...

(Tää kuva on oikeesti jo edellisviikonlopulta, mutta kun tää sopi teemaan ja tarinaan...)

...ja nokat nokitusten.
Nuuh. Hei tsiiis pliis, mitä sää oot syäny?

Siis pikkasen hajurakoa kiitos!

Mutta ulkona oli lauantaina vähän kolea sää,
sisällä jo piti ihan lämmitellä tiiviisti sikkon viekussa!

Meillä oli lauantaina yökylässä ihana 4-vuotias prinsessatyttö.
Prinsessalla kävi tuuri, hän sai turvakseen tavallista pörröisemmän unilelun...

Sunnuntaina suuntasimme jälleen metsään. Tosin matka meinasi
 tyssätä tauottomana kuuluvaan koiran haukuntaan.  NeitiCassisen
piti kauan tuijottaa, tuleeko se "räksy" sieltä mutkan takaa vai ei. 

Ilmeestä päätellen KissaKaramelliä harmitti moinen viivyttely,
vaikkakin hää hyödynsikin koko odottelun ruohonsyöntiin :)

Ei se koira kuitenkaan ilmiintynyt ! Niinpä lopulta matka jatkui metsään :)
Kissat valitsivat reitikseen ympyräisen pururadan läpi menevän metsäpolun. 

Välillä se koiran haukunta sai Karkkikaksoset jähmettymään.
Ensin piti varmistua reitin turvallisuudesta....

... ennenkuin matka saattoi jatkua!

Pienen pururadan "sisustassa" kuului kaikenlaisia muitakin ääniä...
mm yksi mies juoksi ympyrää ja niisti "ilmaan" vähän väliä.
Se ääni sai kissat valppaaksi, ja tuntuivat luulevan ukkoa vähintään "hiiviöksi" :)

"Hiiveistä hiiviöistä" huolimatta jännittävintä taisi kuitenkin olla
kohtaaminen sittisontiaisen kanssa. KissaKaramelli ainakin vaati
selitystä, että mikä se oikein oli.
Eikä kumpikaan uskaltanut koskea siihen =)

Ihanaa syyskuun ensimmäistä viikkoa! Sää näyttää paljon paremmalle kuin elokuussa, joten tervetuloa syys! Ja tervetuloa Pajunkissa lukijaksemme :)

Muuten, saimme tänään postia, nam nam! Postaamme paketista ihan lähiaikoina. Slurps!