Jälkijunassa

Tämän postauksen kuvissa helmikuun ensimmäiseltä viikolta pennut ovat 7½ - 8½ viikon ikäisiä. Olen vähän huonosti postaillut pentujen taitojen oppimisesta. Joten päätinkin että kertaan tässä, miten kaikki on mennyt. 

Pennuthan syntyivät 10.12.2015. Pari ekaa viikkoa meni pahvilaatikossa niin ,että Cinna tuskin antoi minun punnita kultasiaan. Toisella viikolla pentujen silmät aukesivat ja pian sen jälkeen alkoivat selvästi myös kuulla. Kolme viikon iässä reagoivat jo kovasti uteliaina ympäristön ääniin. Kolmen viikon iässä pennut pääsivät kannettuina ensimmäistä kertaa olohuoneen puolelle touhuamaan. Tuolloin vauhdikkain pentu oli Barnabas, jolla takajalat tuntuivat parhaiten kantavan ihan juoksuaskeliin asti. Kolmen ja puolen viikon iässä eka pentu (Bartimeus) tuli ulos pahvilaatikkopesästä. 

Neljän viikon iässä pennut saivat viralliset nimensä. Pennut alkoivat saamaan myös kiinteää ruokaa, ja muutamille tarjosin parin viikon ajan kissaemonmaidonvastikettakin. Reilun neljän viikon iässä pennut karkailivat pahvilaatikosta jo niin, että siirsin pennut takkatilaan omaan leikkikehäänsä. Viiden viikon iässä pennut olivat sisäsiistejä. Toki pennut olivat tässäkin asiassa kuin pieniä lapsia, eli niitä piti pari viikkoa vielä välillä muistuttaa vessasta. Erityisesti Barnabakselle tuli muutaman kerran usein liian kiire ehtiäkseen vessaan asti. Erilaiset kissanpesät ja pedit saivat toimia vessankorvikkeena, ellei mamma huomannut riittävän usein nostella pikkuista vessalle. Enää ei vahinkoja ole näkynyt ainakaan reiluun viikkoon.  

Eka pentu, tietenkin Bookeru oppi jo 6 viikon ikäisenä tulemaan kehästä. Seuraava sieltä tuli Betuel ja sitten Bartimeus. Lopulta 7 viikon ikäisinä kaikki  pennut oppivat tulemaan ulos kehästä. Töistä tullessani olikin aikamoinen pentujahti etsiä kaikki kuusi koloistaan :) Pari päivää jätimmekin kehän luukut auki, että pennut pääsevät päivän aikana kehästä koko kämppään ja halutessaan takaisin kehään. Muutaman päivän jälkeen päätimme palata kehä-moodiin ja otimme kehään kuuluvan katon käyttöön. Ensinnäkään pennut eivät älynneet käydä koko päivänä syömässä lainkaan. Toisekseen meidän koti on liian iso ja vaarallinen paikka näille pikkupennuille. Kotona ollessamme saa pennut olla vapaina, mutta poissaollessamme saavat olla turvakehässään.  Edelleen tänäkin päivänä.

KissaKaramellin pentujen aikaan kaikki kissat olivat poissaollessamme lukittuina pukuhuone-, pesuhuone- ja saunatilassa. Mutta koska siellä on kissojen vessa (josta pitäisikin postata) ja ikkuna ulos, en voi lukita isoja kissoja sieltä pois, enkä sinne sisään. KissaKaramellillä ei kestäisi hermo pikkupentuja niin pienessä tilassa. KissaKaramelli ei pääsisi vetäytymään rauhaansa, eikä pennut pääsisi KissaKaramelliä karkuun tämän ärhennellessä.

Mutta tässä kuvakavalkaadia helmikuun ensimmäiseltä viikolta, klikkaathan kuvia isommaksi.

Ben ♥

Barnabas ja Ben ♥

Bernice, Barnabas ja Ben ♥

Betuel kaikkensa antaneena ♥

Painikaverit ♥
(Betuel alimmaisena)

Bartimeus ja NeitiCassinen piilosilla ♥

Cinna ja Ben ♥

Marraskuun murusilta saamamme tuubi 
on ihan lemppari, sillä leikitään päivittäin

Sainpas kaikki samaan kuvaan :)

Betuel ♥

Bookeru ♥
Oli muuten eka kiipeilypuissa -kiipeilijä

Barnabas ja Bernice  ♥

Keittiöön ilmestyi ylimääräinen vessa
pentuja varten

Bartimeus  ♥

Barnabas   ♥

Bookeru kurkkaa, olisko tuubissa joku :)

Ben ja mamma

Bookeru ja Barnabas  ♥

Päivän leikkihetki

Pennut ovat vähintään yhtä kovia hyppimään, kuin emonsa.

Bookeru ♥

Bartimeus ♥

Betuel ♥

Bookeru ♥
Pennut seurailevat toisten touhua
usein tältä pöydän välihyllyltä

Bernice ja Barnabas tuubileikeissä  ♥

Barnabas on kova omimaan leikkihuiskia ♥

Ihana Bernice,
on välillä kovilla ainoana tyttönä
riehakkaiden veljiensä kanssa ♥ 

Tassulinnan tuliashiiret viime kesältä
ovat pennuillekin mieleiset 

Tulee se väsy innokkaimmillekin ennenpitkää :)

Tassu ♥
erityisesti Hennalle ♥

Aurinkokujalle lämpimästi tervetuloa lukijaksemme!

Näihin kuviin, näihin tunnelmiin...