TUROK 24.4.2016

Oltiin parina peräkkäisenä viikonloppuna näytelmissä. Cinna oli ensin Scandinavian Winner skaboissa, ja sitten jo seuraavana viikonloppuna matkattiin NeitiCassian ja Cinnan kanssa Turkkuseen Metsämäen raviradalle näytelmiin. Siellä oli myös kaksi Cinnan pentua, ja meninkin niistä niin sekaisin, etten juuri muista omien kissojen näytelmien yksityiskohtia :)

Cinna edusti itseään ja rotuaan jälleen loistavasti
leppoisalla ja leikkisällä olemisellaan!

Näyttelyhäkin lukistusta varmistamassa ollut piippurassi mm. sai kyytiä näyttelypäivän aikana useampaan kertaan.

Tämä komistus on Ben ♥

Ja tämä söpö ujoilija on Bernice ♥

Bernice ♥

Bernice ♥

Bernice valloitti TUROKissa enemmänkin sydämiä.
Tällainen kollipoikakin kävi ihan esittäytymässä ja
kyselemässä mahdollisuuksiaan kuumille kissatreffeille :) :) :) 

Pikkupoika Ben ei vielä välittänyt näytelmien tyttökissoista,
vaan kävi moikkaamassa mutsiaan. Mutta eipä tämä ollut
enää kiinnostunut "kissaäipän" roolista, vaan toivotti kollipojan
tervemenneeksi yhtä  nopeasti kuin tämä tulikin häkin suulle.
 Ben jäi siihen vähän ihmettelemään, että mistäs oikeen tuulee :) 

Enimmäisenä tuomarin pakeille pääsi Cinna. Mammalta jäi taas kuvat ottamatta :) Mutta sitä samaahan se oli, kuin viimeksi ja sitä edellisellä ja sitä edellisellä (ja niin edespäin) kerralla. Paitti! Se tuomari (Marjatta Koskenkangas) pohti, että Cinna ei olisikaan väriltään ruskea. Ja samaa sanoi toinenkin tuomari (Kristiina Rautio). Sitähän kasvattajakin on epäillyt. Cinna on siis golden. Väriryhmä pysyy samana, eli sertit on voimassa normisti, mutta sävy vaihtui; n 22 onkin ny 22. 

Joo, ja siis serti tuli....

...vaikka turkki saikin moitteita
päällyskarvan puuttumisesta.
 Kerroin että päällysturkin puutteeseen
 on kuusi pientä syytä :)

Sain muuten  kehuja turkin näyttelykuntoon laittamisesta :) Ajatella!

Seuraavana oli Benin vuoro

Marjatta mietti, josko Benkin on golden?

Tutkivat yhdessä Kristiinan kanssa, ja päätyivät jäädä vielä odottelemaan,
mihin suuntaan turkki ja väri kissan kasvaessa kehittyy. Ben jäi ruskeaksi :) 

Ben jatkojen etkoilla. Jatkoille ei pikkukolli päässyt :)

Sitten tuli Bernicen vuoro

Marjatta ihmetteli, miten Bernice
 ja Ben voivat olla samasta pesueesta :)

Ja rakastui Berniceen ♥

♥

Bernice oli sekä BIV että tuomarin paras pentu!

Bernice edusti rotuaan hyvin paneelissa

Ja tapahtuman kuuluttaja varoitti Bernicen
omistajaa mahdollisesta kissakaappauksesta,
ja kehoitti tarkistamaan tuomari Marjatan kassin :)

Viimeisimpänä "omista" kissoistani arvosteltiin NeitiCassia.
NeitiC oli rennoin, kuin koskaan aiemmin näyttelyssä,
vaikka vähän jännitti kyllä vieläkin :)

Tämän sertin jälkeen NeitiC on sertijumissa:
Kotimaan näyttelyihin ei ole asiaa,
ennenkuin on ulkomaan serti plakkarissa :)

Kun saatiin kaikki "työt" tehtyä, ehti mamma vähän pyörimään tuttuja etsimässä..

Nähtiin Punkku ja Punkun ihminen, 

Ja Punkun lintutaivas :)

Onnea Punkulle ruusukkeista (KLIK) ja lintutaivaasta  ♥ Ja ihmiselle ruusukkeista ja ihanasta kissasta! Komea kolli!

Nähtiin myös Kermakuppien  Coco ♥
joka muuten oli BIS (KLIK), onnea ihan tuhannesti!

Nähtiin "hämärästi" myös Pipsu! Pipsu voitti kotikissa -sarjassa.
Paljon onnea Pipsulle ja ihmiselle!

Näihin kuviin ja tunnelmiin päättyy näyttelyraportit toistaiseksi. Seuraava tähtäin Cinnalla on kesäkuussa Hyvinkäällä! Karkkikaksosten näyttelyt ovat toistaiseksi katkolla, koska kumpikin on "sertijumissa". Josko Cinnan kanssa joskus lähden ulkomaille, saattaa kaksosetkin päästä mukaan, harkitsen asiaa :)

PS. Myös Miukumaassa postailtiin TUROKin näyttelystä. Käyhän vilkaisemassa KLIK! Oli kiva tavata Päivi!

Mukavaa toukokuun loppua itse kullekin säädylle! 

Tämä mamma lähtee vähän lomalle ja valtakuntaamme muuttaa ikioma ihana vakivahtimme kissoista, teineistä ja talosta huolehtimaan! Kiitos tälle ihanuudelle jo etukäteen! Kaikki rakkaat aarteeni ovat turvallisissa ja rakastavissa kätösissä!

Scandinavian Winner 2016

Kuukausi on vierähtänyt siitä, kun oltiin Cinnan kanssa oikein isolla kirkolla. Messukeskuksessa oli vallan paljon tapahtumia; messuja, "myyjäisiä" sun muita. Me oltiin siellä koko viikonloppu näytelmissä, Scandinavian Winner 2016 kissanäyttelyssä. Toi SW oli vähän niinkuin ulkomaan näyttely koti-Suomessa (mutta meille siitä ei ollut mitään hyötyä. Tämä kun oli Cinnan ensimmäinen näyttely aikuisten sarjassa, luokassa 9, eikä siinä luokassa valmistumiseen tarvita ulkomaan sertiä). Vaikka reissusta on jo aikaa vierähtänyt, päätettiin postata Helssingin terkut teille kaikille :) "Mamman messuostoksista me ei puhuta mitään... ☺"

Mahrottoman paljon kissaväkeä. Kissojakin oli 796 kpl
Ja viereisessä hallissa oli muuten koiranäyttely ☺

Hianot (ja isot) oli pokaalit..

Näyttely meni entiseen tapaan, Cinna oli "lunki" kuin mikä, eikä stressanut lainkaan. Enkä sitten stressannut minäkään.

Pääosin Cinna makoili
lempipaikallaan häkissä

Välillä Cinna haastoi minua...

...leikittämään sulalla ♥ ...

...jota piti armottomasti kurittaa. 
Siis useita kertoja päivässä. 
Ehkä vä'hän tühma :)
 Siis se suti. Eiku sulka ☺

Ja jossei mamma leikittänyt tarpeeksi,
syöksyili Cinna häkissään pallon perässä
 niin että häkki tömisi, verhot heiluivat ja hiekka pöllys..

Touhuilujen jälkeen maistui uni.
Piippuhyllyllä, kuinkas muuten ☺ 

Välillä piti vähän päivystää ja vahtia messukansaa 

Niitä ihmisiä tuli ...

... ja meni ihan joka suuntaan.

Tiesitkös tätä yksityiskohtaa:
Väenpaljoudesta huolimatta näissä meidän verhoiluissa pääsee kissaprinsessa
yksin  - ilman katseita - sinne, minne kuninkaatkin menevät yksin.

"Kuulittekste: "ILMAN KATSEITA! Hei pliis, mä oon vessassa!"

Niin, keskitytään vaikka ihailemaan
 Cinnan prinsessa-kattokruunua☺, 
joka vaikutti olevan aikas monen
messuilevan pikkutytön ihastelun kohteena  

Tai voihan sitä keskittyä vaikka tähän komistukseen.

"Ainiin, siittä tulikin mieleeni... mää näin mun vanhan sulhon ♥
Se oli aika vaisuna, kuulemma joku konsultti nykyään..
vissiin aika tärkee ja kiireinenkin on, kunnei sitä
 tämmönen kissaprinsessa enää hetkauttanu lainkaan! Pöh!"

Ihana Tihku ♥ tuomaroitavana

..ja kisasi myös värin parhaasta,
ja tuomarin parhaan kollin paikastakin.
Pääsi siis edustavasti esittelemään komeita raitojaan...

Mamma ei saanu mun tuomaroinnista yhtään kuvaa, mutta samanlaistahan se oli kuin ennenkin. Se tuomari oli joku italiaano (Sandon Christiano  Frederico). Se pyöritteli ja käänteli ja nosteli ja sylitteli mua: Nyppi korvista ja karvoista, joita mulla kuulemma oli liian vähän. Siis karvoja, ei korvia☺. Häh, liian vähän!?? Koittas itte synnyttää ja imettää kuutta ihanuutta ja pidellä samalla turkkia! Ei tuu mitään sanon minä! Pakko oli karvat heittää, eikä ne ehtinyt kasvaa, vaikka mamma oli niin salaa toivonutkin.. Nii että loppuviimeks sain kuin sainkin napattua ekan sertini. Ja pääsin minäkin esittelemään sibsukan taitojani vielä värin paras -kisassa ja tuomarin paras kisassa. Tuomarin mukaan mää jäin viimeiseksi! Mutt' heii..oikeesti mää olin EKA...

"... ainakin ruokakupilla ☺

Mamma antaa mulle näytelmissä
kunnon ruokaa vasta kun työt on tehty.
Ja kun mää pääsin ekana siittä kisasta ulos,
olin mää ekana ruokakupilla.
Olikin jo karmeee nälkä!"

Cinnan eka serti 9. luokassa

.. ja ruusukin vielä ♥

Nähtiin me ihanan kivoja kissablogituttujakin, kuten Täplätassun Anni, Triolan Taru ja Naukulan mamma. Ja Kermakupin palvelija sekä kissa Lilja ja Karvaformula nimeltään Nala.

Napattiin kuva Nalasta pusuttelemassa ♥

Kiitos kaikille mukavasta seurasta ♥

PS. Erityisesti mamma kiittää kissaystäviään mahtavan mukavista lounasseurueista. Ja Tuijaa sunnuntain messuiluseurasta. Eipä niitä kaikkia ihania turhuuksia olisi tainnut löytyä, jos olisi yksin myyntipöytien välissä pyörähdellyt!

PS2. Luvattiin mainostaa Primacattia ja lihansyöjien ruokaa.. Nimittäin kissabloggarit saivat Primacatin pisteestä terkkuja kotiinvietäväksi..Joten tässä ruokapalkalla maksettu  mainos:

Tämmäiset herkut saatiin kotiinviemisiksi.
 Ja ostettiin pari kassillista päälle :)

PS3. Tervetuloa lukijaksemme Meri, ja Tessa ♥ Toivottavasti viihdytte kanssamme!

Aurinkoisia päiviä toivotellen

~ kissat ja mä ~

Retkeilemässä

Käytiin NeitiCassisen kanssa helatorstaina vähän pidemmällä ulkoilureissulla :) Oltiin reissussa kolme tuntia, joka olisi ollut liian pitkä aika laiskanpulskealle kotikissalle käveleskellä. Niinpä otettiin kissareppukin hätiin. Kissa matkusti mennessä koko matkan ja palatessakin pitkän matkaa repussa; nenä nuuskien maailman hajuja ja tuoksuja. Kovin näyttää kissa tarkkaavaiselle repussaan :)

"Tooosi pitkän metsäkävelyn päätteksi
tultiin tämmöiselle isolle lätäkölle..."

"Ja sitä lätäkköä kiersi tämmöiset ihmepuiset polut.."

"Pääsin mennessä mamman kyydissä, ei tarvinnut niin jännittää"

"Tämmösiin maisemiin kiivettiin, sinne lätäkön toiselle puolelle!"

"Mamma jätti mut ensin reppuun tähystelemään! Yritti se laittaa mut varjoon viileämpään, mutta aika kapee oli varjokin siellä korkealla. Nii, mamma siis kuvaili siellä jotain muuta kuin mua!!! Siis puita ja sitä lätäkköä. Ja  meidän perheen tyttöä! Mikähän auringonpistos mammalle tuli? Yleensä se kuvaa vaan mua, tai siis meitä kissoja. Eikä mitää puita ja lätäköitä!! Höh!"

"Sitten oli mun vuki! Nimittäin päästä tutkiin maisemia!"

"Vähän olin ensin varovainen, 
olihan ne ihan uudet hoodit mulle!"

"Mutta sitte mää iha rentouruin, ku siellä oli niin kivoja paikkoja..."

"...ja kivoja tuoksuja.."

"Ja koska kissan pitää aina päästä
ylöspäin, menin minäkin.."

"Niinku semmosille jylhäkallioille tai jotaa!"

"Mää olisin maastoutunukki sinne tosi hyvin "

Mutta routa porsaan kotiin ajaa..

Ja niin oli tämänkin pikku kissan lähdettävä alaspäin..

"Tuu varovasti mamma, tää on aika vaikeeta maastoo ihmiselle!"

"Ihanaa mamma, mää sulle hurisen ja purisen, kun täällä on niin kivaa"

Mutta aikansa kutakin, ja nyt oli aika jatkaa matkaa kotia kohti!

"Joo, on se hyvä että täällä oli noita puisia polkuja!
Muuten oltais kastuttu, väistämättä!"

"Siä mää sitten menin, puupolkuja tytön perässä.."

"Sen mää vaan sanon että mielenkiintoisia hajuja oli matkalla!!"

"Mutta sitte mua ei enää huvittanu! Kun ne polut vaan jatku ja jatku!
Ja se tyttö vaan meni ja meni! Enkä kyllä tunnusta, ettenkö ois muka jaksanu!"

"Pysähdyin vaan ihaileen maisemia. Nih!"

Ja sit mamma nappas mut sylin ja reppuun. Tyttö väittää, että mää muka paluumatkalla vähän torkuinkin repussa, silmät puolilupallaan. Mutta en tunnusta mitää! Mää siis vaan nautiskelin. Nenä kävi koko ajan. Mää otin maisemat tuoksuina :)

Ja todistaakseni sen, juosta
jolkottelin loppumatkan kotiin!

Oli se sev'verran kiva reissu, että vähän on vaikeeta ny ollu kestää sisätiloja! Vonkhaankin ulos lähes tauotta! Kyllä ne kohta heltyy :) Ennen vesisateita? Vai?