Hammasjuttuja

Kissojen hampaista. Mun on pakko tunnustaa olleeni aina liian laiska kissojen hampaiden päivittäiseen hoitoon. Ehkä sitä vaikeusastetta lisää ns monikissatalous. Ainakin yritän lohduttaa itseäni, että yhden kissan kanssa olisin jo vuosia pessyt kissan hampaita. Tosiasia on se, että hammasharjoja ja tahnoja on ollut pitkään, mutta niiden säännöllinen käyttö on ollut vain haaveena.

Meidän kahdelta vanhimmalta siperiankissalta, Karkkikaksosilta on molemmilta poistettu 5 hammasta hammassyöpymän (FORL tai TR) vuoksi. Kummallakaan ei homma hoitunut komplikaatioitta, molemmilta suu tulehtui ja molemmat saivat antibioottikuurit. Cassian suu kipeytyi niin, että kissa lopetti kokonaan syömästä ja jouduimme ihan konkreettisesti pakkosyöttämään kissaa ruiskulla muutaman päivän ajan. Se oli sen verran kova kokemus kissalle ja meille palvelijoille, että silloin päätin, että jotain hammashoitoa on nyt vain aloitettava!! Jaksoi tai ei!

Hammasyöpymä on todella yleinen vitsaus sekä rotu- että maatiaiskissoilla. Joidenkin arvioiden mukaan jopa 70% kissoista sairastuu tähän jossain kohtaa elämäänsä. Tänä kesänä (06/2024) julkaistun kotimaisen tutkimuksen mukaan toisilla kissaroduilla on huomattavasti suurempi alttius sairastua hammassyöpymään kuin toisilla. Kyselytutkimuksessa oli ollut 8000 kissaa, joista  eläinlääkäri oli tutkinut huolella 944 kissan hampaat. Näistä joka viidennellä todettiin hammassyöpymä. Cornish rex'eillä, Eurooppalaisilla ja Ragdolleilla oli liki kolminkertainen riski hammassyöpymään, kun taas Turkkilaisilla van'eilta ja Devon rex'eiltä ei löytynyt lainkaan hammassyöpymiä. Tutkijoiden mukaan tämä vahvisti hammasyöpymätaudin perinnöllisyyttä.

Saman tutkimuksen mukaan hammassyöpymän riski lisääntyy iän myötä ja hammaskivi, ientulehdus ja paradontiitti (hampaiden tukikudossairaus) lisäsivät hammassyöpymäriskiä. Tämä antaa ymmärtää, että hammaskiven aiheuttamat tulehdukselliset muutokset kissan suussa lisäävät hammassyöpymän riskiä. Myös kissan ruokailutottumuksilla havaittiin olevan yhteys hammassyöpymän esiintymiseen. Tutkimuksessa ei kysytty ruoan laadusta, eli ei voitu arvioida vaikuttaako kuiva-, märkä-, tai raakaruoka erityisesti hammassyöpymien syntyyn, mutta jostain syystä vapaaruokinnalla olevat naaraskissat sairastuivat harvemmin hammassyöpymiin, kuin naaraskissoilla, joilla noudatettiin ruokinta-aikoja. Omasta mielestäni hassuinta oli, että tätä eroa ei löytynyt kolleilta !???!

Jos tämä suomalaistutkimus kiinnostaa, löydät artikkelin täältä: A large case-control study indicates a breed-specific predisposition to feline tooth resorption K. Vapalahti, H. Neittaanmäki, H. Lohi & A.-M. Virtala. 2024

Hammassyöpymiä on kolmea eri tyyppiä. Tyypin 1 syöpymien arvioidaan liittyvän suun tulehduksiin ja  hampaaseen ilmestyy syöpymiä, hampaan juuren säilyessä ehjänä. Hoitona on koko hampaan poisto juurineen. Näitä tyypin 1 syöpymiä voitaneen ehkäistä huolellisella ja säännöllisellä hammashoidolla, plakin poistolla.  Tyypin 2 syöpymien ajatellaan olevan synnynnäisiä eli niihin olisi perinnöllinen alttius. Syöpymän varsinaista syntymekanismia ei tunneta, ientulehduskin on yleensä vain paikallinen, eli johtunee syöpymästä, eikä toisinpäin. Syöpymän edetessä hampaiden ja leukaluun välinen parodontaalirako katoaa ja hampaan juuri alkaa korvautua leukaluulla. Kun syöpymä havaitaan, on juuret usein jo haurastuneet ja luutuneet kiinni leukaluuhun. Hoitona on ns. kruunuamputaatio, jolloin syöpynyt näkyvä osa hammasta sekä kaikki tulehtunut kudos poistetaan, hampaan juuret jätetään, ja ien ommellaan kiinni.

Jos samasta suusta löytyy molempia, eli tyypin 1 ja tyypin 2 syöpymiä, puhutaan tyypin 3 syöpymästä.  

Hammassyöpymät ei aina näy päällepäin, ja jos näkyykin, näyttävät ne tyypistä riippumatta silmään ihan samalta. Niinpä hampaiden röntgenkuvaus ja suun tutkiminen anestesiassa on ainoa varma tapa löytää syöpymä, selvittää syöpymätyyppi ja suunnitella oikeanlaiset hoitotoimenpiteet. 

Noniin, eli Karkkikaksosten hammaspulmien jälkeen päätin viimein aloittaa hampaiden hoidon. Ollaan vähän yritetty harjoitella hammaspesua. Lisäksi ollaan jo jonkun aikaa testattu Oxyfreshin Water Additivea, eli juomaveteen laitettavaa hammasliuosta. Liuos raikastaa hengityksen, ja ehkäisee plakin sekä hammaskiven muodostumista. Liuoksessa ei ole hajusteita eikä makuaineita ja tuoteselosteen mukaan kissa ei edes huomaa veteen lisättyä liuosta. Suhtauduin aluksi "hieman" skeptisesti, että noinkohan kissoille enää vesi maistuu, mutta ilahduin kovasti, kun vedenjuonti jatkui entiseen malliin hammasliuoksen lisäämisestä huolimatta. Ensimmäinen, ja aika välitön vaikutus on ollut se, että kissojen hengityksen haisut ovat kyllä selvästi raikastuneet 😆. Pidempiaikaisia vaikutuksia suun ja hampaiden terveyteen en vielä osaa sanoa, mutta jos kissojen hammashoitoa voi näin helpolla konstilla tukea, niin tää on ehdottomasti meidän juttu! 

Niinpä tuntui luonnolliselle tarttua tarjoukseen liittyä Oxyfresh Premium Pet Care Kasvattajaohjelmaan ja alkaa testailemaan muitakin tuotteita. Saimmekin maahantuojalta useita tuotteita testiin samasta tuoteperheestä. Videolla avaan juuri viime viikolla saamani tutustumispakkauksen, eli tää on semmoinen.. unboxing -video 😊. 

Kerromme jatkossa lisää näiden tuotteiden käytöstä ja toivottavasti myös tuotteiden positiivisista vaikutuksista 🥰. Tästä se testaus alkaa! Ja jos ollaan tyytyväisiä ja jatketaan tätä tietä, tulee meidän pentupaketteihinkin jatkossa näitä tuotteita! Jos sä kiinnostuit tästä, mistä mä oikein i n n o s t u i n, lue täältä lisää https://www.oxyfreshpet.fi/

Niin, vai onko sun kissoilla hampaiden ja suun terveyteen liittyvät rutiinit jo kunnossa?