tiistai 27. tammikuuta 2015

Näyttelykuulumisia Lahdesta

Hello! Ja terveisiä Lahden kissanäyttelystä, sunnuntailta. Tässä sepustuksia päivän kulusta. 

Lähdimme aamulla kotoa vähän seitsemän jälkeen. Autossa oli lähteissä pimeää ja kylmää, NeitiC huutelikin hetken, kunnes rauhoittui nukkumaan koppaansa. Perillä meitä odotti lääkärintarkastus. Oli kuulemma tullut vähän hammaskiveä, eläinlääkäri kehoitti tarkkailemaan suuta sanoen, että kun sitä alkaa muodostua, tulee sitä yleensä nopeaan tahtiin lisää. Muutoin saatiin "terveen paperit". Tai ainakin kissa sai :) Minusta ei ole takeita :) 

Eläinlääkärintarkastuksen jälkeen etsimme häkkimme. Kasvattaja oli jo lauantaina varannut ja desinfioinut meille häkin valmiiksi monien muiden siperiankissojen kanssa samaan "ympyrään". NeitiC oli komeiden kollien välissä, ja näyttikin todella pienelle kissalle, vaikka on ihan "keskikokoinen naaras sibsukka".


Neiti on keskellä tässä rivistössä.

Rakentelin neidille makuupussista pesän, jonne tämä välittömästi käpertyikin nukkumaan. NeitiC nukkui koko päivän kippuralla. Itselleen ominaista "yoogia" ei nähty, neiti ei selvästikään tuntenut oloaan tarpeeksi turvalliseksi eurohäkissä antautuakseen kunnon asentoon.

Ai mamma vaan!
Mitä ny taas?
Mamma älä stalkkaa!

Meille osui tuomariksi Marjatta Koskenkangas, jolla oli tuomarikokelas opiskelemassa tuomariuden jaloa taitoa. Se tarkoitti, että tuomaroinnit kesti EXTRA kauan. Niinpä saimme rauhassa odotella ja odotella. Neiti nukkui ja minä shoppailin... leluja ja ruokaa kissoille. Sitten taas vähän leluja ja ruokaa kissoille. Suunnittelin jo antavani lompakkoni jollekin muulle talteen saadakseni shoppailun kuriin. Tosin, ainakin leluostokset olivat pääosin vain eurojen luokkaa kerrallaan...



Yleisönäkymä
Omistajan näkymät





br />



Kissa tsiigaa yleisöä :)

Lopulta tuli meidän vuoro! Tuomari tutki kissaa ja selosti kaiken oppilaalleen. Harmikseni lukuisista yrityksistä huolimatta, oli turkkiin jäänyt huomaamattani kaksi takkua (selkä huovuttui vesisateessa). Tuomari oli tyytymätön takkuihin, ja "annatti tulla" oppilaalleen turkinhuollosta ja huollon puutteista pitkät tovit. Meitsi sai sapiskaa kolminkertaisesti, ensin tuomarin arvostellessa ja jutellessa "kissalle", sitten tuomarin opettaessa oppilastaan mitä näkee kissassa ja sitten vielä tuomarin kertoessa minulle perusteitaan arvostelulle. Arvosteluseteliinkin hän kirjoitti sen turkkiasian ihan kahteen kertaan. Voi voi. Siis saimme kyllä sertin, koska kissa oli sen arvoinen. Mutta tuomari ilmoitti ykskantaan, ettei turkin kunnon ja kissan hermostuneen mielentilan vuoksi ole mitään asiaa värinparhaaseen tai nominointiin. Saimme siis mennä takaisin näyttelypaikallemme noopein mielin. Vaikka serti napsahti, oli sanat sen verran nasevat, että jäi vähän ikävä olo. Ehkä mun taitamattomuutta kissan näyttelykuntoon laittamisessa ei olisi tarvinnut NIIIIIIN alleviivata. Tai sitten tarvitsi :)

Tuomari tsekkaa kissaa
Neiti ei todellakaan näyttänyt parastaan häntä koipien välissä:
komiat villahousut ja häntä jäi vallan katseilta piiloon!
Setelissä lukee: "Keskikokoinen naaras. Lihaksikas, tasapainoinen, kapeahko pää, excellent profiili. Silmät excellent muoto ja sijoittuminen, hieman suuret. Korvat excellent. Turkki hieman lyhyt. Hyvä laatu, alusturkki puuttuu ja turkki ei ole parhaassa näyttelykunnossa. Häntä keskipitkä. Hyvä lihaskunto, turkki ei kunnossa. Hieman hermostunut. EX CAP"

Juu, tekstistä näkyy, ettei tuomari ihastunut kissaan lainkaan. Yleensä niissä lukee kaikenmaailman ihastelua ja söpöstelyä ym. Noooh, näillä mennään. Sanotaanko näin että ei neitikään tykännyt tuomarista :) :) :)   (toimituksen huomautus: vaikka se Marjatta on kyllä oikeasti tosi kiva).

Toisekseen NeitiC:n mielestä taitaa olla jo kevät. Näyttelyyn ilmoittautumisen jälkeen NeitiCassisen turkki on vähentynyt huomattavasti ja KissaKaramellin vastaavasti kasvanut. Mietinkin itsekseni kissaa pestessä, että miten saisin vaihdettua näyttelyynlähtijän :) Ilmoittautumiset on viikkoja ennen, sitä ehtii siinä ajassa tapahtumaan vaikka mitä! 

Ruusekkeella koristettu häkki
EX1 CAP

Vaikka me neidin kanssa ei niin kauneuskilpailuun liittyvää menestystä ja gloriaa koettu (sertin nappaamista lukuunottamatta), oli näyttely varsin voitokas meidän kasvattajalle. Lauantaina kaksi kategorian parasta ja sunnuntaina kolme kategorian parasta! Onnittelut vielä tätäkin kautta! Tässä vielä tulosluettelot lauantailta ja sunnuntailta.

Ja meidän ilonhetkiä oli kohtaamiset häkin vieressä: monet ihastelivat ja kyselivät sibsukoista ja kamerat räpsyivät rivistössä. Kaiken huipuksi Pepsin ja Maxin emäntä kävi meitäkin tervehtimässä vieraillessaan sunnuntaina ensimmäistä kertaa elämässään kissanäyttelyssä. Oli tosi kiva tavata! Vaikka olinkin ehkä hieman "jäykähkö" tavatessani ihka ensimmäistä kertaa kissablogi -tuttavuuden livenä.. jännitti kamalasti :) Omat nimetkin jäi sanomatta :) Ja olisihan sitä ollut kiva pysähtyä vaikka kahville :) Kohtasin myös Haftan emännän kanssa ohimennen. Oli yllättää nähdä kuinka ihanan pikkuinen ja siro Hafta oli livenä. Muita blogituttavuuksia ei nähty. Tai siis näin kyllä, mutta en älynnyt!!! Kohtasin Rockyn emännän shoppaillessa, vaikkakin tajusin sen vasta Rockyn näyttelyraporttia lukiessani. 

Että sellaista Lahdessa. Tärkeimmät on vielä kertomatta... Seuraavassa postauksessa sunnuntain kohokohta, eli Tirsa, jota kävin katsomassa kotimatkalla.


Mukavaa alkanutta viikkoa kaikille, 
tammikuu alkaa olla lusittu juttu!

30 kommenttia:

  1. No olipas tuomari kova tylyttämään :---( Itseä varmaan alkaisi ärsyttämään ihan hirveesti kun eihän omassa mussukassa ole mitään vikaa ;D Oli varmasti kiva nähdä blogituttuja, mä ajattelin mennä helsingin näyttelyä kurkkimaan 12.4 toivottavasti siellä olisi kanssa blogituttuja!! :---) NeitiC on suloinen käppyrä <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nooh, olihan se tuomari oikeassakin... Olihan siellä paljon UPEITA talviturkkeja, eikä NeitiCassinen ollut yksi niistä :)

      Poista
  2. Onnea menestyksestä! Siellä näyttelyissähän on ollut blogikissoja enemmänkin.

    Tuomari kyllä kuulostaa aika tylyltä, mutta niinhän se joskus on. Niin tai näin, NeitiCassinen on maailman nätein NeitiCassinen ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin on näin on :) Me ei edes huomattu etsiä kaikkia, nyt on näkynyt paljon postauksia blogikissoista Lahdessa :)

      Niin, maailman kaunein NeitiCassinen ♥

      Poista
  3. No tuomarilla oli oppilas ja se ehkä edesauttoi tuota ankaralta tuntuvaa arvostelua. Setti tuli ja se on se mitä oikeastaan lähdetään hakemaa, oma kissa on tietysti itselle se kaikkein paras ja kaunein.
    Oma kissa on se paras ja näin sen pitääkin
    olla, luki arvostelusetelissä mitä hyvänsä.
    Onnea seuraavaan näyttelyyn ja rapsutukset täältä meiltä.......

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu näinhän se on. Mutta tunne ja järki ei mahdu samaan hattuun..

      Poista
  4. Emäntä: Oli upeaa tavata teidän molemmat :-D Että ekaa kertaa tapasit blogi-ihmisiä. No se olisi ollut kahvinpaikka! Olen huomannut kissabloggaajat ovat kaikki yhtä hassuja kissatätejä, joita yhdistää kissat, valokuvaus ja niistä kirjoittaminen :-D Nähdään taas!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo en ole tavannut ketään muuta! Pääsit yllättämään, kun ensin luulin ettet pääsekään, ja yht'äkkiä olit ilmielävänä edessäni :) Kiva että tulit! Nähdään!

      Poista
  5. Olisi ollut kiva tavata! Minä olin näyttelyssä lauantaina, kun siellä oli Sulon sisko silloin. Ehkä vielä joskus :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Varmasti! Aiotko muuten jatkaa näyttelyissä Sulon kanssa myös "Pähkinänsärkijän" jälkeen? Minä hassu kun käytän näitä kastraattejani :)

      Poista
    2. Saattaa olla. Täytyy vielä katsoa tuo kaulan rapsutteluasia. :)

      Poista
    3. Onko mitään selvinnyt? Tuliko se sienivastaus? Sitä olen miettinyt, kun kutina on niiiiiin paikallista.

      Poista
  6. Kuulostaa siltä, että teillä on tuomarin tiukoista sanoista huolimatta ollut ihan kiva ja mielenkiintoinen näyttelypäivä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, mulla ainakin. Ja olihan NeitiCassinenkin koko päivän lempipuuhissaan: nukkumassa :)

      Poista
  7. "Omat nimetkin jäi sanomatta" Tää se on tautina mullakin! Jos ei blogikissan ihmisen nimeä ole isolla blogissa moneen kertaan, en vaan muista kysyä tavatessa tai en muista tapaamisen jälkeen! Esim. Ruudolfit kävin moikkaamassa kahdesti tuossa meidän pihalla ja kissojen nimet toki oli muistissa jo etukäteen. Vasta kolmannella kerralla muistettiin ihmis-esittäytyä :-D Nyt jo miespuolisen nimi tippunut muistista...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitä on siis liikkeellä, tai oikeastaan kuuluu tunnusmerkkeihin :)

      Poista
  8. Voi hitsit mitä kissuja, On nuo näyttelytkin mukava harrastus :) Laitoinpahan sulle haasteen, löydät blogistani :)

    VastaaPoista
  9. Höh tuomarille, kun toinen on niin kaunis. Ja hauskaa että treffasitte Pepsi ja Maxi emännän kanssa. Olen kauhia etukäteisjännittäjä joten ymmärrän tunteesi, mutta tapaamien meni varmaan kuitenkin hienosti. Itse sitä kiinnittää aina huomiota liikaa omaa käyttäytymiseen jne :)

    Iloista päivää <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se tuomari on muuten oikeesti tosi kiva. Harmi, ettei NeitiCassinen ollut oma ihastuttava itsensä... vaan MököMörökölli!

      Poista
  10. Oi miten olen juuri nyt onnellinen, että hankin lemmikkitasoiset kissat. En osaisi ottaa noin tyynesti kritiikkiä vastaan, ja muutenkin kaikki hulina ahdistaisi tätä omistajaa vielä enemmän kuin kissaa. Me pidetään Nupulle catwalkeja ihan vain täällä kotosalla, niin ei tule pahaa mieltä. :) Pointsit rohkeudesta, kun tapasit blogikamuja ihan livenä! :) Niitä on sittenkin siis olemassa muutenkin kuin virtuaalisesti!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noo, kyllähän se meidänkin näyttelyissä käyminen on enemmän "leikkiä", kissat on kuitenkin jo kastraatteja :) Olen itse käynyt kissanäyttelyissä jo lapsesta, ja suhtautumiseni niihin on hieman kaksijakoinen...

      Poista
  11. No höh. Mutta kaikki ei tykkää kaikista...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nii ei NeitiCassinenkaan tykännyt siitä hipelöivästä ja nyppivästä tädistä :)

      Poista
  12. Oli tosi kiva tavata! En yhtään tajunnut, että sua jännitti, kun mulla oli niin tohina päällä rotupöydän purkamisen kanssa. :) Ensi kerralla mennän sitten kahville ja mä tulen myös katselemaan sun neitokaisia tarkemmin, tällä kerralla kun näin NeitiC:n vain kalterien läpi. Mua katsottiin tuimasti. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No joo, en siinä ruvennut ehdottelemaan mitään, kun sulla tosiaan näytti olevan kädet "savessa" :) Ens kerralla mennään kaffelle, sovittu!

      Hah, Cassia osaa olla varsin tuiman näköinen :) KissaKaramelli taas ei ollenkaan...

      Poista
  13. Onpa harmi, että tyly tuomari sattui kohdalle, se kyllä tekee ikävän särön näyttelykokemukseen. :/ Mut onnea sertistä ja onnea kasvattajalle upeasta menestyksestä! Ei huonoa ilman jotain hyvääkin. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No joo. Ehkä siinä oli liian upeita kissoja edellä :)

      Poista
  14. Tästä tädistä ei olisi näyttelyhommiin, se on se pieni anarkistiminä joka e juurikaan innostu missikisoista oli ne eläinten tai ihmisten. Siksi mököttäisin siellä huonoja kuullessani ja hyvä kuulleesani joutuisin teeskentelemään ettei tunnu missään, kun periaatteet katoisi kumminkin saman tien ja olisin kovakin näyttelyfani samantien;)

    NeitiC on nätti ja ihana ♥♥♥♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mullakin on kyllä kovin kaksijakoinen suhtautuminen näyttelyihin.. toisaalta ja toisaalta...

      Poista

Kiitos, kiva kun kommentoit