Punkki punk

Viikko sitten meillä lauluttiin punkki-punk'kia:

Punk – punk – punk – punk - punkki!

Olen punkki, metsän juntti.  

Tartun tassuun 

taikka nassuun, 

enkä lähde pois! 

Kissa ravistaa, 

punkki kutittaa

Huomaa mua et 

aivan helposti! 

Punk – punk – punk – punk – punkki!

Olen kissa pistoksissa.

Nappaan juntin, 

helpotunkin,

punkki lähtee pois! 

Kissa ravistaa, 

punkki putoaa;

Huomaan sinut nyt 

aivan helposti!

MTV:n kuvituskuva. Juuri tämännäköinen löytyi Cinnan korvasta

Cinnalta löytyi nimittäin korvasta punkki! Punkki oli juuri vastaíkään istahtanut ja asettunut korvalehdelle, eikä se ollut vielä yhtään pullukka. Pikkupunkki irtosi korvasta onneksi todella helposti. Kuvamateriaalia tästä EI ole, koska kamera ei tullut mieleenkään, vaan punkki piti poistaa nopeasti!

Vähän ihmettelen, mistä punkki meille ilmaantui: Kissat eivät olleet olleet valjastelemassa kahteen viikkoon ennen punkkilöydösstä, joten ainoa mahdollinen reitti oli joko ihmisestä sisään ja kissaan (ei uskottava) tai ulkotarhasta jonkun kissan mukana Cinnaan. Cinna itse ei ollut ollut kahteen päivään edes tarhassa ennen punkkilöydöstä!  Ja koska punkki oli vasta asettautumassa asemiinsa, on punkin pitänyt kulkeutua Cinnaan jonkun muun mukana.

Olin ajatellut, ettei meidän tarhassa ole punkkeja. Ajattelin hommaavani karkotteet vasta sitten, kun lähdemme kissojen kanssa kesäreissuun. Mutta.. kuinka väärässä olinkaan. Tämä siis kaikille varoitukseksi, punkit ovat tosiaan levinneet jo joka paikkaan! No kun meiltä tämä punkeroinen löytyi, kävelin minä samana päivänä apteekkiin ostamaan punkkikarkotteet joka katille: Frontline valeluliuosta niskaan.

Se karkote, mitä sattui apteekista löytymään

Varusteet: kampa ja liuosampulli

NeitiCassisen jakaus

Cinnan jakaus

KissaKaramellin jakaus jäi kuvaamatta :)

Valeluliuoksen levittäminen oli helppoa, kissalle jakaus ja ampulli sinne. Sitten rapsuttelin sylissä kissaa hetken aikaa, että liuos enimmäkseen imeytyi. Lopuksi harjasin jakauksen ja liuoksen piiloon. Se oli siinä! Nyt ei pitäisi punkeroisten enää kissoja pahemmin kiusata! Ainakaan neljään viikkoon :)

Ps. Löytyneitä punkkeja pyydetään lähettämään tutkittavaksi Taigapunkin eli Siperianpuutiaisen levinnäiseyyden selvittämiseksi. Toivottavasti Cinnan korvassa vieraillut puutiainen ei ollut siperianpuutiainen  :)

ERY-SYD 23.5.2015

Ihan ensimmäiseksi pahoittelut pitkähköstä postaustauosta. Mamma on liehunnut niin muissa puuhissa, ettei ole ehtinyt postailla eikä myöskään lukea toisten postailuja. Nyt mamma palaa ruotuun, postailemaan ja se on jo alkanut lukemaan rästiin jääneitä muiden postailuja...

Viime lauantaina Cinna pääsi Hyvinkäälle Drive-in kissanäyttelyyn :) Mammakin oli elämänsä ensimmäisessä Drive-in_näyttelyssä, pää vähän pyörällä. Varsinkin kun ei sinne sitten saanutkaan ajaa omalla autolla?? Eikös Drive-inneissä olla aina autolla liikkeellä :)

Eipä tänne ehkä meidän vauhtisämpylällä olsi voinut  ajaakaan...

KarkkiKaksoset eivät päässeet mukaan vain siksi, että mamma laiskiainen ei ilmoittanut kaksosia ajallaan. Näyttely oli jo täynnä, kun mamma viimein yritti hoitaa hommaa...

Prinsessan kammari

Prinsessa saa itte kertoo teille päivästään!

No siinä oli kaikenlaista kopelointia..

..ja hipelöintiä..

..pyöritystä..

Ja tiukkaa tuijotusta..

Ei voi kestää!!!

Sillä tuomarilla oli sellanen ihana sulkalelu..

Ja meillä molemmilla oli niin mukavaa...kunnes yht'äkkiä..

Siis täh!?!  Lopettiko se jo?
Se alko kirjottaa jotain kesken kaiken?

Mä kävin tarkistaan se sulan ,
ettei sille vaan ollu käyny mitään..

No mää sitten mökötin sille tuomarille,
 kunnei se enää leikkinytkään mun kaa!

Sillä tuomarilla oli kolme muutakin pentua,
 ja tän kanssa mää sitten matsasin siittä,
 kumpi meistä oli nätempi.
No mää tiätty :) Kuinkas muuten!

Sitten mää skabasin näitten kolmen mun kanssa siittä,
kuka meistä oli värin paras. 

No mää tiätty! Taas mää voitin!
Kasvattaja oli niiiin ylpee musta.
Ja mamma kans!

No sitte mää vielä kisasin kolmen muun pennun kanssa, kuka meistä oli tuomarin paras. Mää tulin kakkoseks. Sillä toisella oli korvat jotenkin paremmat? Häh, eihän mun korvissa mitää vikaa oo. Eikä hopee oo häpee! Mamma oli musta taas ylpee!

Täs mää nyt olen.
Ruusukkeeni ja värin paras -mitallini kanssa :)

Ai niin. Meinasin unohtaa. Mamma näki blogikamuja :) Tässä Foxkissin Aura ja C-pentueesta Lilia:

Auralla oli paljon asiaa :)

Lilia keimaili vierailijalle :)

Mukavaa viikonloppua, 

kivoja koulunpäättäjäisiä ja valmistujaisia!

Onnea kaikille valmistuville ja hyvää kesälomaa!

Purrrrrnauskis

Tassulinnan ja Elämää ja elämyksiä blogien ihmiset järjestivät kissabloggaajien tapaamisen Kissakahvila Purnauskiksessa lauantaina heti PIROKin näytelmien jälkeen. Pääsin minäkin kyseiseen kahvilaan ensimmäistä kertaa. Olin aika tohkeissani, vaikken venyneiden näytelmien vuoksi ehtinytkään olla kovin kauaa, ennenkuin tapaaminen jo päättyi (arvostelusetelin saaminen kesti tulostimen musteen loppumisen vuoksi ihan älyttömän pitkään).

Olin tapaamisella niin tohkeissani kissablogaajista, etten oikein ehtinyt vielä kahvilan kissoihin keskittyä saati sitten tutustua. Toisekseen kahvilassa oli samaan aikaan joku perhe, jonka lapset leikittivät hereillä ja liikkeellä olevia kissoja niin, ettei väliin oikein päässytkään :)

Joka tapauksessa tapaaminen oli oikein mukava, syötävät oli oikein hyviä maistiaisia tulevalta listalta ja kissat olivat ihania ♥ KissaKahvila Purnauskis on ehdottomasti vierailun jos toisen ja kolmannenkin arvoinen :)  Tapaamisesta ovat postanneet jo myös Tassulinna, Elämää ja elämyksiä, Marraskuun muruset ja Kissakolmio.

Herrrrkullinen jälkkäri -maistiainen

Kaffe KissaKahvilan tapaan :) 

Kissakahvilassa voi tarpeen mukaan myös naamioitua kissaksi :)

Kissakahvilan  ikkunakissoja

Kissasisustusta

Kissoja siellä...

...kissoja täällä...

..kissoja hyllyjen ja ovien päällä...

Tapaamisessa juhlistettiin myös Tassulinnan blogin 1-vuotissynttäreitä pikkuarvonnalla. Saatiin kaikki kirjoittaa arpalipuke jokaiselle kissalle, mitä kullakin on. Meitsi sai siis kolme arpaa. Onnettarena toimi Kahvilan täti :)

Ja onni suosi meidän ikiomaa NeitiCassista.. Jeee! Saatiin varsinainen kalansaalis :) Joka muuten meni kotona heti käyttöön. Huovutettu kala liukuu kivasti laminaatilla, ja saakin aika kyytiä huoneesta toiseen ...

Kiitos järjestäjille Tuijalle ja Pirkolle sekä kaikille mukanaolleille! 

Kiitos myös kaikille lukijoille blogini seuraamisesta,
ilman teitä tää ei olis yhtään näin hauskaa :) :) :)

PIROK 9.5.2015

KattiKaneli kertoo teille meidän lauantaista PIROKin kissanäyttelyssä Pirkkahallissa, Tampereella.

Oltiin lauantaina näytelmissä, oikein Pirkkahallissa

Heti alkuunsa mamma höpsähti. Se lähti ostaan mulle hiirtä,
mutta ostikin uudet verhot :) Ja tommosen nukkumapussukan!
Mulla oli ihan semmonen "päivä Prisenssana"

Mää tykkäsin kauheesti siitä "ylähyllystä".
Siinä mää köllöttelin oikestas koko päivän.

Mamma sai kaupanpäällisiksi semmosia jotain valeriaana -hiiriä. KissaKaramelli hermostu siitä hajusta ihan kamalasti! Se löi sikkoo päähän monta kertaa, kun NeitiC yritti leikkiä hiirellä. Mamma luuli ensin, että KissaKaramelli tahtoo omia sen hiiren. Mutta ei se niin menny. Mamma kun laitto toisenkin hiiren häkkiin, KissaKaramellille oman, hermostu se ihan täysin. Sitte ku mamma viimein tajus ja yritti ottaa hiiriä häkistä, löi KissaKaramelli kiukkuisesti mammaakin kädelle. Ei onneks antanu kuitenkaan kynttä! Läppäs vaan. 

KissaKaramelli oli kyllä pahalla päällä muutoinkin. Meillä kävi paljon viereita, niinku esimerkiks meirän mummo ja muita kotituttavia, mamman työkavereita, ja kissablogistaniasta Belan, Nipsun ja Gepsun ihmiset, Pepsin ja Maxin ihminen sekä Penan ihminen. KissaKaramelli mökötti toisille vieraille, ja yritti yhtä kiukuspäissään näykkäistäkin. Ei tykännyt muka rapsuttelusta! Mamma oli aika ihmeissään ja vei KissaKaramellin häkkiinsä mököttämään!

Täs se meidän valtakunta oli, henkilökunnan näkökulmasta!

Karkkikaksoset nukku tuplahäkissään. Yks täti kysy, että mikä
 kissoilla on vikana, kun ne nukkuu. Mammaa vähän nauratti,
mutta se yritti olla nauramatta ja kerto sille tätille, että
nukkuminen on kissojen hommaa, että me kissat nukutaan
jopa 13-18 tuntia päivässä. 

No sit alko tapahtuun. Ekaks oli KissaKaramellin näytelmät. Sillä oli sellanen tuomari kun Leslie van Grepst. Ja sillä oli tuomarioppilas, joku ruattalainen. KissaKaramelliä jännitti ihan kauheesti, mutta ei yhtä pahasti kuin viimeks. Tuomari kehui sitä kauniiksi ja turkkia hyväkuntoiseksi, mutta oli kuulemma tuumannu, ettei ota KissaKaramelliä näytelmien "jatkoille", koska katin täytyis jatkoilla osata iloita ja esitellä itteensä ylpeenä. Eikä KissaKaramelli edes tahtonut jatkoille! Siinä se sitten oli, KissaKaramellin työpäivä päätty siihen, ja se pääsi takas nukkuun.

KissaKaramellin toinen CAP -serti (kastraattina)

Seuraavaks oli mammalla tosi jännää. Mää olin menossa semmoselle tuomarille kun Conzáles-Redondo Jorge Fernández. Ja NeitiC oli menossa tuomarille Björkander Lena. Ne molemmat dumet otti kissoja pöydälle yhtä nopeesti ja meillä oli NeitiC:n kanssa koko ajan yhtä monta kissaa edellä jonossa. Mamma pelkäs, että se joutuis jakaantuu jotenkin kahdelle pöydälle yhtä aikaa. Meillä oli siis kova kisa, jonka NeitiC voitti. Se pääs ekaks. Tuomari kehu sitä kauheesti ja anto sille semmosen sertin. Halus NeitiC:n jatkojen etkoille. Eli se jäi miettimään, josko Neiti olis ollut sen päivän paras kastraattinaaras. Ei ollu. Monta kissaa yritti, yks turkkilainen, joku van sen sitte voitti. Se pääsi kuulemma jatkoille.

NeitiCassinen valmistui Premiereksi!

Karkkikaksoset "ruususten unilla" 

No sitte oli vihdoin mun vuoro. Mamma touhus sen Neidin kanssa, niin mun kasvattaja nappas mut. Se olikin jo laittanu munt nätiks. Puuteroi ja kaikkee hianoo prinsessa-hommaa:

No se tuomari, jolla oli tooosi pitkä nimi, tykkäs musta kauheesti. Ihan kauheesti. Mää pääsin semmoseen "värin paras" -valintaan. No siinä mää jouruin jo ihan vieraan tätin syliin, kun kaikilla tutummilla oli "muita hommia". Mut ei se mitään, mää olin tosi ilonen ja reipas, niinku aina. 

Mää hävisin sen värikisan tolle toooosi isolle jättikissalle. 

No sitten se tuamari vähän aatteli, että mää olisin paras kaikista pennuista, joita se oli tänään nähny. Mutta en ollu. Toi joku Irma tai birma oli:

Aika jännä kisa. Se kehu meitä molempia kilpaa!

Mutta ei se mitään, sain mää kuitenkin semmosen "pentu-sertin" ja ruusukkeen. No sitte munki työpäivä oli ohi. Sain ruokaa, otin torkut, ja sitte me lähdettiin kotiin. Ei onneks ollu pitkä matka :)

MUN! 

Mamma kävi kurkkimassa muitakin blogikissoja. Se löysi 5-vuotis synttäreitään juhlivan Ellan patjan alta, muttei Ellan ihmistä. Sitte mamma löysi Caleanan häkin, muttei vilaustakaan Caleanasta tai sen ihmisestä. Sitten mamma näki Penan ja Penan ihmiset. Pena ei vissiin tänään päässyt kertaakaan karkuun :) Paitti nominoinnista! Tai siis ny tänään ne vähä niinkö "lintsas", ku ne ei menny ollenkaan jatkojen etkoille :) :) :) 

Onnea kaikille karvakamuille serteistä ja synttäreistä ja semmosista. Ja hyviä unia kaikille, mua ainaki väsyttää, oli se niin pitkä päivä!