Tänään viimein Cinnan näytelmistä lauantaina 18.2
Tallinnassa. KissaKaramellin ja NeitiCassisen lauantain tarina valmistumisineen turistiin jo
aiemmin. Ensimmäisenä kuitenkin HÄNEEN, kehen törmäsin näyttelyhallissa heti ensimetreillä 😻
 |
| "Hillaaaa" |
 |
| "Puhuukohan se mulle?" |
 |
| "Pitäisköhän mun tuntee toi ?" |
 |
| "Hei mut... määhän tunnen ton! 😹" |
Mammalta pääsi muuten itku Hillaa sylitellessä. Niin ihana Hilla 😹 on. Edelleen!
Näytelmissä Hilla ja Cinna painivat molemmat samassa sarjassa, sama väri sama luokka (champion). Tuomarilla oli pähkinä purtavaksi, tykätäkö äidistä vai tyttärestä?
 |
| Hillasta? |
 |
| Vai Cinnasta? |
 |
| Cinna vai Hilla? |
 |
| Äiti? |
 |
| Vai tytär? |
Ja niinhän siinä kävi, että Hilla vei kisan elikkäs sertin. Cinnan oli ensimmäistä kertaa maistettava kissanäyttelyiden tappion karvasta kalkkia ja tyydyttävä EX2 arvosteluun. Mutta eihän se tappio oikeasti karvas ollut, vaan makeista makein - Voitto tuli kotiin, sukuun, Hillalle ♥ Kullalle ♥
Onnea Hilla -kulta vielä tätäkin kautta ♥
Yritettiin näistä kullanmuruista sitten yhteiskuvaakin... mutta eiväthän He olleet yhteisposeeraustuulella 😺 Eikä molempien katsetta saatu sitten millään yhtä aikaa kameran suuntaan. Ei, vaikka saatiin ns "huiskutusapuakin"
karvaformuloilta.
 |
| ♥ |
 |
| ♥ |
 |
| ♥ |
Vielä olisi tarinaa hotellista ja sunnuntain näytelmistä, jatketaan niistä sitten seuraavassa postauksessa. Be there or be square 😸
Ps.
Vessaharjoittelu etenee suunnilteman mukaan, hitaasti mutta varmasti. Rinkula hiekkoineen on edelleen lattialla. Päivittäin sieltä löytyy parit lirut. Kohta homma etenee "toiselle asteelle" 😸 Siittä lisää sitten myöhemmin.
Keväisiä tuoksuja ja auringonvaloa kaikille!