NeitiKassinen on kastraattina HYVIN hellyydenkipeä ja kaipaa läheisyyttä ihan eri tavalla kuin ennen leikkausta. Eipä hän juuri asetu syliin; vaan hän käy ensin sylin puolella vaatimassa kovaäänisesti rapsutuksia ja silityksiä ja saatuaan tarpeeksi hellyyttä, hän asettuu hyvin lähelle nukkumaan. Kaivautuu kainaloon tai jalkojen päälle hyvin tiiviisti.Tässä muutama kuva eilisestä "kissajalkapuu"-tilanteestani.
 |
| Ensin kerällä... |
 |
| ...sitten vähän mutkalla... |
 | |||||
| ...ja sitten tosi pitkänä! |
Jännityksellä odotan, tapahtuuko KissaKaramellilla sama ilmiö, alkaako hän viihtymään paremmin lähikontakteissa ☺ Mitenkäs teidän kissuleilla, onko leikkauksesta ollut myönteisiä muutoksia luonteeseen tai käytökseen? Entä kielteisiä?
Me kaivattaisiinkin muuten vähän neuvoja: Jotkut teistä bloggaajista osaa tehdä niitä hienoja kuvia, joissa kuvat vaihtuvat kursorin alla. En vaan nyt löytänyt yhtään äkkiseltään etsiessäni.. mutta siis apuja kaivataan siihen, miten niitä hienoja kuvia tehdään ????
Joko teillä on laiskiainen
VastaaPoistaOoh, ihastuin! Hmm pitänee kuitenkin tyytyä näihin valelaiskiaisiin... en nyt tarkenna, keitä kaikkia residenssissämme tarkoitan ☺
PoistaMeillä Friede, joka on melko kipakka tyttö, olevinaan lientyi vähän leikkauksensa jälkeen. Tai on se vieläkin varsin sielukas, muttei sentään aivan niin kipakka. :D Sylikissa se oli ennen sitä ja on edelleen, ja minussa kiinni melkein jatkuvasti. Figolla, joka taas on ujo poika, oli kemiallinen kastrointi tämän syksyn (puolisen vuotta) ja se oli koko ajan jotenkin rennompi. Tämän varsinaisen kastroinnin vaikutuksista ei vielä tiedetä, siitä on vasta reilu viikko aikaa! Sylikissuuteen ei tunnu vaikuttaneen sekään.
VastaaPoistaKursorin alla vaihtuvista kuvista ei tiedetä mitään, mutta se tiedetään, että tuollaiseen jalkapuuhun joutuu ihan mielellään! NeitiKassinen on niin kaunis ja suloinen, että aivan ottaa rinnasta ♥
"Sielukas". Olipa kivasti sanuttu!
PoistaOi, ihana NeitiKassinen! Minulla kun vaan näitä kolleja tällä hetkellä, molemmat kastroitu, mutta täysin eri tyyppisiä. Meillä oli kipakka vanhapiika Jassu, joka kastroinnistaan huolimatta piti sekä ihmiset että kissasisaruksensa kurissa ja nuhteessa, rauha hänen sielulleen ;).
VastaaPoistaMulla ei oo ollut ikinä kollia (paitti KissaKaramellin pennut) , mutta nallin kipakkuus on kyllä tuttua =)
PoistaKissajalkapuussa, ihan karmea kohtalo;)
VastaaPoistaTarkoitatko gif-animaatiota? Ilmaisessa Photoscape ohjelmassa on semmoinen osio millä sen voi tehdä. (Jos nyt sitten puhutaan samasta asiasta...)
Juu just sitä tarkoitan. Kiitos!
PoistaSelvästi olit kissajalkapuu-"rangaistuksesi" ansainnut ja NettiKassinen sai aimo annoksen läheisyyttä. Neiti on kyllä niin ihastuttava, että sanat loppuvat kesken ♥.
VastaaPoistaMeillä oli aikanaan erittäin_kipakka kissaneiti, joka leikkauksen jälkeen hieman rauhoittui -tai ainakin se hirmuinen kollien mouruaminen jäi historiaan.
Kissapojat on leikattu heti, kun ikää on ollut tarpeeksi.
Ilmaisella phtoscape-ohjelmalla saa helposti tehtyä gif-animaatioita.
Siis PhotoScape-ohjelma..
PoistaKiitos.
PoistaToivon tosiaan tuon mouruamisosaston nyt jäävän.. josko Karamellikin rauhoittuisi ja viihtyisi ihan kosketusetäisyydelle eli ihan lähelle.
Voi söpöstys! <3 Ei siitä kyllä mihinkään voi liikkua kun on lämmin kisu jalkojen päällä. :) Meillä Nora on päivittäin sylissäni kun olen koneella, mutta näin talvikylmien myötä Haikukin on alkanut viihtyä sylissä ja tulee viltin päälle nukkumaan kun katson telkkaria. Tästä olen hyvin onnellinen, sillä Haiku ei ole sylikissa eikä oikeastaan koskaan tule syliin. Nyt kun se on alkanut tulla, telkkariaika on pidentynyt väkisinkin. :D Saas nähdä kauan tätä onnea kestää.
VastaaPoistaNo mitens Raku?
PoistaOnks teillä kissat mustasukkaisia toisen sylissä olosta. Meillä selvästi lasketaan toisen saamia rapsutuksia! Ja karvat pöllyää usein näissä merkeissä.
Raku tykkäsi pentuna olla, nykyään jos tulee niin viihtyy vain pari minuuttia (ja nämä kerrat sijoittuvat siihen kun vieraita on ympärillä ja poika vaatii oman osuutensa huomiosta). Noran ja Haikun kanssa ei ole ollut sylissäolosta ongelmaa kun Haiku ei tosiaan tykkää olla sylissä, joten tietokoneella istuessa Haiku makaa aina välittömässä läheisyydessä ja Nora taasen sylissä. :) Telkkariaikaan Noraa ei kiinnosta syli, joten Haiku saa vapaasti valita tuleeko vai ei.
PoistaSylistä ei siis olla mustasukkaisia, mutta rapsutuksista kylläkin. :D Haiku ei tykkää, jos liian kauan huomioin jotakuta toista (oli se sitten ihminen tai eläin) ja tullee lähelle muistuttamaan olemassaolostaan. Tappeluita tästä ei onneksi ole kuitenkaan syntynyt.
:)
PoistaMeillä tappelut taitaa olla aina aika kevyttä kamaa, tytöt kun on siskokset, ja maailman tärkeimmät toisilleen ♥
No eihän tuossa todellakaan ollut muuta mahdollisuutta kuin jäädä paikoilleen ♥ Minä pökertyisin onnesta, jos Helmi joskus tulisi syliini.
VastaaPoistaNo toivotaan että kun se ihme tapahtuu, olet jo valmiiksi pehmoisella soffalla ;)
PoistaParas rangaistus ikinä !
VastaaPoistaMeillä on yksi sylikissa, herra Nilsson. Tai no, makuukissa eli sen on ehdottomasti kiivettävä makaavan ihmisen päälle hengaileen messissä. En valita ;)
Niin minunkin mielestä. Paras ja täydellinen tekosyy olla tekemättä vaikka kotitöitä.
PoistaIhana hengaileva herra Nilsson!
Hellämielistä läheisyydenkaipuuta on siis liikkeellä ;)
VastaaPoistaSteriloinnin vaikutusta en ole huomannut, kun Mindy oli niin nuori leikatessa, mutta tuntuu tuo vuosien myötä pehmenneen. Sylikissaihmettä odotellessa :)
Taitaa olla siis toiveajattelua löytää soontobe kastroidusta KissaKaramellistä sylikissaihme =)
PoistaRuska leikattiin vajaat kaksi kuukautta sitten. En oikein näe siinä kovin eroja entiseen. Ruska on aina ollut sylikissa. Leikkauksen jälkeen se on alkanut leikkiä pentunsa Rauhan kanssa kuin olisivat kavereita, mutta toisaalta myös holhoaa ja nuolee Rauhaa ja vie tälle leluja. Joskus komentaa ärhäkästi, mitä Rauha ei koskaan tee Ruskalle. Jos Rauha maukuu minulle minun kanssani ollessaan, Ruska on heti paikalla kuin myrskyn merkki puolustamassa tätä: "Mitä sinä huudatat minun lastani!" Eli ei emouskaan ole Ruskalta leikkaamisen jäljiltä hävinnyt, ainakaan vielä. Ehkä eniten leikkaaminen näkyy syömisessä: ruoka maittaa hyvin.
VastaaPoistaAi leikattiin, miten mä oon missanut sen. Luulin jotenkin että teetätte Ruskalla vielä yhdet... Vai oliko siis Rauha jo siitä kolmannesta pesueesta?
Poista