tiistai 17. helmikuuta 2015

Hiljaa hyvä tulee?


Vielä pitää erilaisten blogihaasteiden odottaa.. Cinnan tulo kiilaa postauksissa ykköseksi :) Ajattelin kertoa Cinnan ja Karkkikaksosten tutustumisesta viikonlopun osalta.

Hain Cinnan kasvattajaltaan perjantaina. Kyytiä uuteen kotiin tarjosin vanhalla kopalla, ja kopan patja oli isojen kissojen hajuja täynnä. Siksi näin, jotta Cinna sai tottua kotimme hajuihin jo matkan aikana. Olimme jonkin aikaa kasvattajalla, ennenkuin lähdimme ajamaan. Tänä aikana Cinnan sisarukset ja emo ehtivät käydä kopassa moneen kertaan nuuskimassa, emo-Melissa jopa nukkui siellä hetken aikaa. Tämä sai minut niiiiin ilahtumaan - näin koppaan saatiin myös turvallisia kotituoksuja :) 

Emo-Melissa kopassa ja veli-Taddeus
kiipeilee mun kassin päältä tiskipöydälle :)
Kun saavuimme Cinnan kanssa kotiin oli kello jo likempänä puoltayhdeksää illalla. Iso kissat oli tietty ovella vastassa, ja uudet hajut aiheuttivat murinaa ja sihinää. Annoin Cinnan olla jonkun aikaa kopassaan. Kissat haistelivat toisiaan kaltereiden läpi. Isot kissat murisivat matalasti koko ajan. Hetkisen haisteluiden jälkeen vein Cinnan kopassaan makuuhuoneeseen ja suljin oven. Näin saimme olla siellä rauhassa, ilman isojen kissojen murinaa. Avasin kantokopan luukun, mutta Cinna vaan pötkötteli kopassa aivan tyynenä :)

Ai pitäiskö mun tulla täältä?
Lopulta Cinna syöksyi kopasta tämän huiskan perässä. Cinna
 ihan rakastui tähän vihreään huiskaan, jota onkin kurmuuttanut
koko viikonlopun niin, ettei sulkia taida riittää ensi viikkoon :)
Pikku Ilves :)
Cinna ihastui myös tähän petiin, jota isot kissat pelkäävät yli
kaiken.  Kutsummekin tätä "pelottavaksi ponchoksi" :) 

Cinna on asustellut koko viikonlopun omassa "turvahuoneessaan", eli makuuhuoneessamme. Siellä on hänelle oma pikkuvessa, vesikuppi ja raksuja. Cinna on asustellut ja viettänyt aikaansa pääosin sängyssä, joten olen tarjoilllut ruoankin sinne :)  

Cinna on kova tyttö syömään, erityisenä herkkuna possun suikale :)
Cinna nukkui koko viikonlopun yöt miespalvelijan ja oman tyynyni
 väliin sijoitetussa Pochossa :) Miten pikkukissa nukkuu ensinnäkin
koko yön nätisti, ja vieläpä samassa paikassa? Meidän vauva :)
Lauantaina ovi oli aika paljon kiinni, koska KissaKaramelli oli niin pyhää vihaa täynnä, ja pelkäsin sen käyvän pentuun kiinni. Erityisesti pennun syödessä, nukkuessa tai asioidessa vessassa pyrin takaamaan sille rauhan.

Karkkikaksoset, jotka vaikuttavat yhtäkkiä todella jättiläisille,
ovat päivystäneet ja vaanineet makuuhuoneen ovella lähes tauotta
Jätin kantokopan ensin makuuhuoneeseen
ajatellen Cinnan ehkä haluavan vetäytyä sinne. Mutta koska Cinna ei  juuri
 poistunut vuoteelta, kannoin kopan pois lauantaina. KissaKaramelli juoksi
vierelläni naukuen, ja annoinkin hänen nuuskia kopan läpikotaisin.
 Ja nuuskimista riitti, olihan kopassa Cinnan, hänen emonsa ja
sisarustensa tuoksuja :)
Lauantaina hetken aikaa kaikki kissat olivat olohuoneessa
 nukkumassa. NeitiCassinen pöydän alla, KissaKaramelli
kiipeilypuussa...
....ja Cinna sohvan selkänojalla, punaisella viltillä
Tosin kun KissaKaramelli huomasi Cinnan, alkoi tiukka tuijotus!

Lauantain aikana NeitiCassinen alkoi tottua pentuun sen verran, että pystyi jo käymään ja kaartelemaan makuuhuoneessa murisematta. KissaKaramelliä ei voinut päästää juurikaan makuuhuoneeseen saakka, niin raivoissaan hän oli. Vielä sunnuntainakin KissaKaramelli oli niin kiukkuinen, että näytti minulle kynttä, jos yritin silittää tai rapsuttaa sitä. Ja sen verran pelottavia isot kissat olivat, että Cinna pysytteli tiiviisti makuuhuoneessa niinäkin hetkinä, kun ovi olisi ollut auki. Seuraavissa kahdessa lyhyessä klipissä Cinnan touhuja itsekseen :)





Sunnuntaina pidettiinkin jo makuuhuoneen ovea enimmäkseen auki.

Tiukka päivystys jatkui. 
Kun katseet.....
...kohtasivat!!!!
Cinna pakeni isoja kissoja sängyn alle, legolaatikkojen päälle.
Tässä ensin KissaKaramelli pitää melkoiset "madonluvut" Cinnalle
 ...sitten NeitiCassinen käy varmistamassa,
että ymmärsihän Cinna varmasti, kuka täällä komentaa.
 
Ja Cinna päätyi jälleen leikkimään sängylle
Jännittävä viikonloppu alkoi olla lopuillaan, edessä uusi viikko ja uudet kujeet!
Siis voimia keräämään, Hyvää yötä!

Sen verran oli vielä kissojen keskinäinen tutustuminen kesken, että maanantaina oli pakko lukita makuuhuoneen ovi työpäivän ajaksi... mutta maanantain ja alkuviikon tutustumiskuulumisia sitten myöhemmin..

Nyt, Hyvää alkanutta viikkoa kaikille lukijoille ja satunnaisille piipahtajille :)

30 kommenttia:

  1. Voi kuinka reipas pikkukissa Cinna onkaan ♥ Ja mikäs on ollessa, kun on oma turvapaikka kaikilla mukavuuksilla!

    Toivottavasti KissaKaramellikin on jo ruvennut leppymään. Ei pikkuilvekset nyt niin paha juttu ole ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Cinna on kyllä ihan super'reipas, tosi lunki kissa!

      Poista
  2. On kyllä niin ihana pikkuinen... Toivottavasti siellä pian on rauha kissojen välillä. :)

    VastaaPoista
  3. Toivottavasti karkkikaksoset tekevät pian reviirille tilaa myös pikku tulokkaalle! <3 Eihän noin suloiselle karvapallolle voi kovin kauan sähistellä.

    VastaaPoista
  4. Toivottavasti siellä pikkuhiljaa sopeuduttaisiin!

    Niin ja Cinna <3

    VastaaPoista
  5. Kyllä on Cinna sen verran pelottava tapaus ja hurja peto, että paraneekin olla silmät kovana ♥

    VastaaPoista
  6. Oi Cinna! Miten tosiaan nukut koko yön sängyssä ihmisten kanssa etkä leiki, syö, riehu, touhua välillä? Tosi kiva kuulla miten menee isosiskojen kanssa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen todella hämmentynyt, että pikkukissa on tosiaan jo neljä yötä nukkunut "kiltisti" tyynyjen välissä olevassa kissanpedissä. KOKO yön, joka yö!

      Poista
  7. Oijoi! Tosi kiinnostavaa! Kyllä se siitä...

    VastaaPoista
  8. Mitenkä söpöliini oletkaan Cinna <3 Eiköhän karkkikaksoset hyväksy sinut pian laumaan ja sitten voitte temmeltää kaikki kolme sulassa sovussa :)

    VastaaPoista
  9. Kiva kuulla tottumiskuulumisia! :) Cinna on kyllä ihan yltiösöpö. Varmaan reppana ihmettelee, kun isommat niin kovasti kyttää ja epäluuloilee. Jospa Kissa Karamellikin pikkuhiljaa tajuaisi, että pikkuinen tulokas on oikeasti ihan kiva. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Cinna tuijotteli alkuun sihiseviä ja murisevia jättejä ihmeissään, silmät suurena. Sitten alkoi murista takaisin :)

      Poista
  10. Kaunis Cinna! ♥ Ja kauniit karkkikaksoset tietty! Pitäähän sitä pikkuiselle kaapin paikka näyttää, mutta toivottavasti murina loppuu piakkoin! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nimenomaan, tarkat madonluvut on luettu! Kenen kämppä ja kuka määrää :)

      Poista
  11. Hiljaa hyvä tulee.. Eikös me niin toivota?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä kyllä, peukut pystyssä ja kädet ristissä :)

      Poista
  12. Hiljaa hyvä tulee ja varmasti jo tällä viikolla suhinat loppuvat. Aikoinaan minulle kerrottiin, että jos kahdessa viikossa kissat eivät sopeudu toisiinsa, niin sitten se voikin olla vaikeata.
    Kyllä aikuiset kissat yleensä hyväksyvät pentukissan. Kaikkea hyvää sinne teille.....täältä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kiitos. Niin kasvattajakin vinkkasi, että parissa viikossa pitäisi alkaa välien lutviutua :O)

      Poista
  13. Jänskää puuhaa! Kissat ovat kyllä sitkeitä touhuissaan ja jaksavat tuijottelua vaikka kuinka kauan.

    VastaaPoista
  14. Voi pikku Cinnaa - toivottavasti alkaa yhteiselo pian lutviutumaan.

    VastaaPoista
  15. Voi Cinnaa, mutta eiköhän se elo siitä ala jatkua vähitellen normaalimpana. :) T: se, jonka oma kissa murhaa kaikki muut kissat näkö-, kuulo- ja hajuetäisyydellä :D
    Voi ei, Cinnan veli on niin pörheä poika, oikein ihana, niinkuin tietysti siskonsakin. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Cinnan kuvassa oleva pörrykkä -veli lähteekin Ameriiiiikkaan saakka, siitoskolliksi :)

      Poista

Kiitos, kiva kun kommentoit