Hallan synnytys

Halla sai 6 ihanaa pentua 1.3.2023. Se oli minun 5. synnytys doulana. Aina yhtä jännittävää. Tämä ehkä kaikista jännittävin, koska Halla on ensimmäinen kissani, joka ei oikeastaan olekaan mun ikiomakissa 😉. Halla asuu sijoituskodissaan, joten ei Hallan kanssa oikein tunneta toisiamme. Onhan Halla toki meillä syntynyt, joten joku tuttuus saattaa meillä keskenään olla. 

Nyt kuitenkin oli tämän synnytyksen kanssa sellainen hassu tilanne, että Hallan ikioma perhe oli suunnitellusti lomamatkalla, ja minä olin lupautunut kissoille kotilaiseksi ja Hallalle doulaksi. Tilanne oli siis itselleni normaalia jännittävämpi.

Halla on perheen toinen kissa, täällä asuu myös Setämies Tilkku aka Amurin Christian. Setämies on kovin tuttavallinen ja viihtyy sylissä, kaipaa seuraa ja aktiivista tekemistä.

Muutin kimpsuineni Hallan kotiin maanantaina. Asetuin taloksi ja tein itseäni tutuksi kissoille. 

64 tiineysvuorokautena, tiistaina ennen puoltapäivää Halla alkoi olemaan aika levoton. Halla etsi pesää mm. pyykkikoneesta ja vaatehuoneesta. Kolmelta Halla meni (vähän ohjatusti) synnytyspesään. Avautumisvaihe oli selvästi alkanut ja kesti pitkään. 

Niin pitkään, että ehdin jo huolestua (turhaan). Supistukset olivat tunteja aika pieniä, ne huomasi siitä, että Hallan jalat ojentuivat kohti pesän seinämiä. 

Muutaman kerran Halla kävi pois pesästä jaloittelemassa, mutta supistusten palattua kissa kipitti kiireesti pahvilaatikkopesäänsä. Kun puoliyö lähestyi, eikä kunnon supistuksia näkynyt, soittelin varmuuden vuoksi eläinlääkäriin ja laittelin viestiä parille tutulle kasvattajalle. Erityinen kiitos Tessalle 💖 puhelintuesta ja rauhoittelusta. Avautumisvaihe voi tosiaan kestää vaikka vuorokauden. Sen tiesin, mutta kun yö lähestyy, alkaa mielessä huolet painaa, ja pohdin kovasti, mistä tunnistaa polttoheikkouden, tilanteen jossa supistukset eivät ole riittäviä pennun ulos punkeamiseen. 

Puolilta öin ne kunnon supistukset sitten viimein alkoivat (katso video supistuksista)

Supistuksia tuli 1-4 min välein, kunnes ensimmäinen pentu oli maailmassa klo 2.24. Seuraavat syntyivät klo 2.54, klo 2.59, klo 3.14, klo 3.27 ja viimeinen oli maailmassa klo 3.57. 

Kaikki kuusi maailmassa noin puolessatoista tunnissa, Hallan 65:enä tiineysvuorokautena! Halla hoiti kaikki hommat paremmin kuin mallikkaasti. Yhden pennun kohdalla autoin kuivailussa ja napanuoran katkaisussa, koska kolmas pentu syntyi niin nopeasti toisen jälkeen, ettei Halla ehtinyt itse kaikkea hoitaa, kun piti jo keskittyä seuraavan syntymään.   

Olin turhaan pelännyt, ettei Halla ehkä luottaisi minuun. Päinvastoin! Halla vaati minua pesälle koko tapahtuman ajaksi. Eli roikuin synnytyspesällä noin 13 tuntia Hallan tukena. (Katso video)

Kun oli katsekontaktissa Hallaan, ja lumpsuttelin silmiäni, Halla rauhoittui. 

Jossain vaiheessa kokeilin Spottarista "Rauhoittavaa musiikkia kissoille", ja kolmannen biisin kohdalla mun oli uskottava sen tehoon. Musiikin aikana Halla ei tarvinnut katsekontaktia minuun, vaan rauhoittui irti katsekontaktista ja jopa nukahti hetkeksi. Joko musiikki todella auttoi rentoutumaan, tai sitten synnytyksessä oli joku tauko 😀. Musiikista huolimatta Halla edelleen hätääntyi heti, jos poistuin laatikolta, vaikka vain noustessani seisomaan oikaistakseni vähän kehoani. Halla kävi levottomaksi, naukui ja tuli pois pesästä luokseni. Ja kun kävin ihan pakollisella biotauolla, tuli Halla huoneen ovelle itkemään perääni. Kesken ponnistusvaiheen! Hassu kissa!

Kun pennut olivat syntyneet, oli aika siistiä pesää ja antaa emon keskittyä ihaniin pentuihinsa.

Ja viimein viideltä aamulla oli minunkin aika oikaista nukkumaan. Onnellisena 😻 Kaikki oli mennyt hyvin. Nyt toivotaan, että pennut ovat terveitä ja Halla jaksaa niitä hyvin hoitaa.