Muutama vuosi sitten, kun Cinna sai ensimmäisen pentueensa, kesti tiineys 65 vrk. Sen perusteella osasinkin odottaa synnytyksen ajankohdaksi keskiviikkoa, viimeistään torstaita.
Cinna oli jo aika paksu, eilen paino oli tasan 6kg. Iso maha teki olon hankalaksi ja kissa viihtyi enimmäkseen päivisin "etätyösohvani" alla, ja öisin sänkyni alla. Eilen tiistaina Cinna alkoi olla vähän rauhaton. Kävi sylissä tosi usein ja naukuili. Cinna myös pyörähteli pesäpahvilaatikossa useasti. Ysin aikaan illalla laitoin kasvattajakumppanilleni viestiä, että taitaa olla se päivä. Puoli kympiltä huomasin, että peffa oli vähän märkä punertavasta nesteestä.
Cinna siirtyi pesäänsä ja vaati minut mukaansa. Pitkään istuinkin pesän vieressä, Cinnaa rapsutellen. Kissa huomautti heti jos otin käden pois ja oli rauhaton ja naukuen äänekkäästi, jos poistuin huoneesta.
Avautumisvaihe kesti pitkään. Cinna oli alkuun selällään. Yhden aikaan yöllä ehdin jo huolestuakin, kun homma kesti ja kesti. Cinna naukuili aika paljon, kunnes työntövaihe kunnolla alkoi. Cinna keskittyi hienosti työntöihin ja muutaman kerran supistusten välissä söi ja joikin vähän. Erityisen mieluinen oli Virbac Nutri-gel plus, jota muistan Cinnan syöneen ensimmäisenkin synnytyksensä aikana.
Vähän vaille kolme aamuyöllä syntyi ensimmäinen pentu. Neljältä pentuja oli jo kuusi. Ja toista tuntia kestäneen tauon jälkeen syntyi vielä pahnan pohjimmainen, eli kokonaiskissalukumme kasvoi hetkessä kymmeneen. Kolme aikuista kissaa ja seitsemän pentua.
Mitä mä just kuulin, onks näitä seitsemän 🙈
Pentujen punnitseminen oli vaikeaa, pennut huusivat kuin pienet siat heti kun nappasin niitä pesästä. Ja Cinna hätääntyi ja haki pentua minulta takaisin pesään 😻. Kaikki seitsemän oli hyvävoimaisia ja hyvän kokoisia. Kevein oli 93g ja painavin 117g. Kovin tasaista työtä Cinnalta.
Synnytyksessä Cinna hoiti kaikki hommat hienosti. Kolmen pennun kohdalla autoin katkaisemaan napanuoran (kynsillä nirheemällä). Cinna nimittäin nuoli nuolella pennut kalvoista ja katkoi napanuoria, mutta noiden kolmen kohdalla seuraavan pennun syntymä keskeytti Cinnan puuhat. Päätin auttaa pentuja pääsemään nopeammin lämpimään, nisille karvapeitteisiin. Ja Cinna sai heti keskittyä uuteen tulokkaaseen, ja puhdistaa tätä kalvoista.
Kun homma oli Cinnan osalta ohi, putsailin pesään kuivat ja puhtaat aluset. Sitten oli sekä mammakissan, että hänen doulansa aika asettua huilaamaan.
Just Kittying -kissatarinat jatkuvat täällä Bloggerissa, Facessa ja YouTubessa. Get connected and Stay tuned 😻
