Näyttelyyn valmistautumista

Sunnuntaina koittaa Turussa melkoinen koitos, TUROKin kissanäyttely kaikkien kolmen kanssa. Huh! Ehkä eniten hiki tuli kuitenkin kolmen kissan pesemisestä ja KUIVAAMISESTA! Aloitin homman keskiviikkona leikkaamalla kolmikon kynnet. Torstaina pesin Cinnan. Hyvin meni, koko jutussa ei mennyt yhteensä kuin tunti! Cinnalla on pentukarva ja turkin pinta-alakin on 2.5 kiloisella pennulla pienempi, kuin esim 5.2 kiloisella KissaKaramellilla. Cinna oli pesuista kyllä ihmeissään muttei kauhuissaan. Pesun jälkeen Cinna viihtyi tiiviisti sylissä ja kyljessä koko illan, olikohan kissalla vielä vilu, jos turkkiin jäi jotain kosteutta. Mutta ei se siis ainakaan suuttunut mulle :)

Oisin mää voinu ittekki itteni pestä, kun olsit vaa sanonu!

Siperiankissan pesuissa isoin homma on saada kolmikerroksinen turkki ensin kastumaan, sitten vaahdottumaan ja lopuksi vielä huudottua. Käytän pesussa kahta eri tököttiä, ensin laitetaan rasvanpoistajaa, joka huuhdotaan pois, sitten shampoota. Joskus shampoota tarvitaan kaksi kierrosta. Ja taas huuhdotaan. Sitten kissa saa pönöttää paksuissa pyyhkeissä hetken, että suurimmat vedet valuu turkista. Sen jälkeen kuivataan kuivaajalla. Pakko kuivata, muutoin turkki jää kiharalle. Jotkut käyttää näyttelyyn valmistautuessa erilaisia tököttejä turkin pörheyttämiseen. Meilläkin on joku suihke, jonka pitäisi antaa turkille "volyymiä", mutten ole huomannut sillä mitään vaikutusta. Isojen kissojen kohdalla mulla menee yleensä pesuissa ja huuhteluissa reilut puoli tuntia ja kuivaamisessa menee tunnin verran. 

Pesin NeitiCassisen perjantaina. Oli muuten taas edellistä helpompi pesu. Tän helpommaks ei voi mennä, ellei kissa ala itse käymään suihkussa! Ei nimittäin pyrkinyt kertaakaan karkuun pesujen ja huuhteluiden aikana. Kissa napotti paikoillaan ja jopa nosti häntää kun huuhtelin peppua. Yleensä kissa on istunut tiukasti pepun maahan, että pesu ja huuhtelu on ollut suorastaan haastavaa. Myös kuivaus sujui loistavasti. Sain kasvattajalta vinkin heittää pyyhkeenkulma kissan pään suojaksi. Siellä NeitiCassinen olikin rauhassa, kun ei tuullut yhtään nokkaan. Kissa ei pyrkinyt yhtään pakoon eikä pois sylistä. Ehkä katti alkaa jo tottuakin tähän pesupuuhaan....

Nii, kyllä meillä olis omatkin pesulaput, mamma!

KissaKaramellinkin olisi pitänyt päästä pesulle jo perjantaina, että turkki vähän ehtisi asettua. Vaan en jaksanut. Pesu jäi viimeiselle päivälle. Pesut onnistuivat hyvin, muutaman kerran katti naukaisi, ehkä aina kylmästä, kun naukunat osuivat hetkiin, jolloin vaahdotin. Mutta myös KissaKaramelli pysyi kivasti paikallaan, paria poishipsuttelu -yritystä lukuunottamatta. Yhtään singahdus-yritystä ei ollut :)

Sitä paitsi kevät kuivaa minkä mamma kastelee,
tää kuivaus on ihan turhaa hommaa!

Kuivaamisesta KissaKaramelli ei pitänyt! Edelleenkään! Mutta pyyhkeen alle piilotettu pää auttoi tässäkin urakassa. Asennnon vaihdot oli KissaKaramellille hankalimpia; uutta paikkaa kun aloitettiin, piti vähän yrittää rimpuilla. Mutta minulla oli teinipoika pitämässä kuivaajaa, niin sain tukevasti pidettyä kissaa turvallisessa otteessa, ja tämän rauhoittui tajuttuaa, ettei tässä nyt tosiaan puhallusta kummempaa tapahdu. Ainoa ongelma kuivauksessa oikeastaan oli se, että se kesti niin kauan. KissaKaramellin kuivaukseen meni selvästi pidempään, kuin kenenkään muun. Vessakin kävi kuumaksi, kosteaksi ja hikiseksi, pönttökin oli "hikipisaroilla". Kun kissa tuli valmiiksi ja pääsi vapaaksi, kipitti hää soffan alle pesemään itse itsensä "paremmin". Hetken päästä tuli hiemailemaan ja näyttämään aikaansaannoksensa mammalle, "kato ja rapusta, nyt on hyvä". 

Nyt vaan mamma pakkailee tavaransa, ja lähtee aamulla kukonlaulun aikaan kohti Turkua. Perillä pitää olla viimeistään klo 8.00. lähtö on siis viimeistään kuudelta!

Nähdään Turuuuuuus! Ja loput sit taas täällä Blogistaniassa :)

Häkki heilahti

Olen pähkäillyt jo pitkään, ostaako kissanäyttelyitä varten lisää kangasta tehdäkseni ainakin kahdet uudet näyttelyverhot, vai ostaako oma kankainen häkki. Minulla on siis ollut vain yhdet verhot, eli näyttelyissä on voinut käydä vain yhden kissan kanssa kerrallaan. No nyt viimein sen sitten päätin. Ostin oman kangashäkin. En toki kissaihmisten suosimaa Sturdia, ne on niin kalliita etten sitä raskinut ostaa. Ostin niin sanotun feikin, Vip-Storen kangashäkin. Ostin tuplahäkin, johon saa kaksi kattia väliseinällä tai ilman. Tai toisen puoliskon saa lytättyä, jos on liikkeellä vain yhden kissan kanssa.

Vink vink.. jos muuten ikinä olet harkinnut VipStoren Duoa, nyt se kannattaa: LemmikkiStore.fi ssä se on NYT tarjoushintaan, vain 69.30 euroa 

Häkki on saanut olla esillä, jotta kissat tottuisivat siihen ja että se alkaisi haista tutulle. Hyvin on häkki kelvannut: Siellä nukutaan ja leikitään päivittäin. Häkkiin kuuluu myös riippumatto, mutta sen verran heppoinen tämä halpishäkki on, ettei kestä viisikiloisia kissoja riippumaan. Niinpä riippumatto toimii toisena alusmattona, Duoon kun kuului vain yksi "matto". 

KissaKaramelli ja NeitiCassinen ovat selvästi jo valinneet puolensakin

Aika identtiset asennot siskoksilla :) Hyvin usein!

Pikku villikkomme KattiKaneli sen
sijaan viihtyy mieluiten katolla

Aika sopiva paikka pikkukissalle

Tositoimiin häkki pääsee sitten sunnuntaina 19.4 Turussa, jonne olen menossa kaikkien kolmen kissan kanssa kissanäyttelyyn. Onkos muita sunnuntaina Turkuun tulijoita?

Näyttelyyn valmistautuminen

Nyt viikonloppuna on Lahdessa SUROKin kissanäyttely. Olen menossa sinne sunnuntaina NeitiCassisen kanssa. Sunnuntaina on aikainen lähtö kotoa, koska hallille ajaa vähintään 1½h ja siellä pitää olla eläinlääkärin tarkastuksessa klo 7.30-9.00 välillä.

Tällä viikolla oli siis edessä pesua ja muuta kissanhuoltoa. Keskiviikkona leikkasin kynnet ja jo availin takkuja korvan takaa ja laitoin huuhteluainetta takapään/selän sateessa huovuttuneeseen takkusumaan. Kissan turkki on parhaimmillaan muutama päivä pesun jälkeen, joten ajoitin pesun torstaille... Oli muuten helpoin pesu ja kuivaus ikinä!

"Voitko lopettaa, toi oli jo kolmas tökötti!"

Lukaisin muuten infokirjeen, ja vasta nyt huomasin, että näyttely on eurotyylinen! Eli häkki on auki kahdelta sivulta. Voihan nekku, mulla on vain yhdet verhot, ja ne on perussettiä. No ehkä ne taittuu euroiksi pienellä fiksailulla :)

Olin laiska, enkä jaksanut ommella vaijerikujia
joka reunaan. Nyt harmittaa!

Mulla oli muuten apujoukkoja..

...joka mittauksella :)

Eurotyylinen näyttely on kyllä paljon "ystävällisempi" maksaville näyttelyasiakkaille, kun he pääsevät kunnolla häkeille kissoja katsomaan. Tavallisessa näyttelyssä me omistajat ollaan linnottauduttu retkituoleinemme häkkien eteen niin että näyttelyvieraat voi vain yrittää puikkelehtia välissä, ja toivoa näkevänsä vilauksia kissuleista. 

Näyttelyyn pitää muistaa ottaa taas yhtä sun toista. Mulle ja kissalle :)

Mulle: eväät, retkituoli, lukemista. Rahaa kissantarvike- ja leluostoihin sekä mahdollisiin kahvilaostoksiin. Käsidesi.

Kynä ja joku muovilätkä kaulaan tai hakaneulalla kiinnitettävä kyltti, johon saa näppärästi kissan numerolapun näkyviin tuomarille mennessä. 

Kissan rekisterikirja (sis. rokotustodistuksen, mikrosirutodistuksen sekä kastrointitodistuksen) ja vahvistuskirje näyttelyyn.
Kyltti/kuva kissasta ja nimestä (sekä blogin nimestä jossa kissa seikkailee) häkin päälle

Kissaa ja häkkiä varten: häkin desinfiointiainetta suihkepullossa, talouspaperia häkin kuivaamiseen, minivessa, kissanhiekkaa, kakkapusseja (ja mielellään lapio), ruoka- ja juomakipot, vettä ja ruokaa, verhot ja pohja näyttelyhäkkiin, makuupaikka/-pussi, piippurassi (jolla voi varmistaa häkin lukituksen, ettei kissa karkaa), harja ja kampa varmuuden vuoksi. Kissanminttunappeja! Pyykkipoikia ja huivi (pyykkipojilla voi näppärästi kiinnittää häkin alareunasta lattianrajaan asti roikkuvan huivin, jolla saa näkösuojan häkin alla oleville tavaroille).

Eli aika iso kassi saa olla mukana, että kaikki kamat mahtuu :)

Ja näyttelyn jälkeen pääsen jälleen katsomaan Tirsaa ♥ , joka asuu Hollolassa, kotimatkalla Lahdesta.

Last but not least: 

Tervetuloa lukijoiksemme Sohvi Kili ja Cattitude! 

 Ja mukavaa viikonloppua kaikille!